Silaannaap allanngoriartornera iliuuseqarfigineqarsinnaajunnaangajalerpoq
Ukiut 15-it suli qaangiutsinnagit silaannaap allanngoriartornera iliuuseqarfigineqarsinnaajunnaassaaq, maanna nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaleerujussuartoqanngippat aamma avatangiisit pillugit allaanerusumik politikeqartoqalinngippat. FN-imi silaannaap pissusaa pillugu ilisimasallit taama siooranartumik siulittuipput:
FN-imi silaannaap pissusaanik ilisimasallit nalunaarusiassaasa pingajussaat maajimi saqqummersussaq tyskit aviisiisa marluk misissuataarsimavaat, taakkualu naapertorlugit iliuuseqartoqanngippat siunissaq atugarliornassaqaaq. Aviisit taakkua marluk allapput ukiut 15-it ingerlaneranni nunarsuarmiut iliuuseqanngippata, silaannaap pissusaa iliuuseqarfigineqarsinnaajunnaassasoq.
Kirsten Halsnæs Risø-meersoq FN-imi nalunaarusiortut ilagaat, taanna oqarpoq massakkut iliuuseqarnissarput pingaarutilerujussuusoq.
- Silaannaap allanngorneri sakkortunerit pinngitsoortissagutsigik, silaannaallu kissatsikkiartornera agguaqatigiissillugu 2½ gradimit annerulissanngippat nunarsuarmi gassimik CO2-mik aniatitsineq ukiut 15-it qaangiutsinnagit minnerulertariaqarpoq aamma matumani nunarsuarmiut tamarmik, soorlu Europap USA-p nunallu ineriartortut angisuut peqataanissaat pingaaruteqarpoq, Kirsten Halsnæs oqarpoq.
- Pingaaruteqarpoq taakkua peqataatinnissaat, tassa tenikkikkut aaqqissuussisoqartariaqarpoq gassit silaannarmik kissakkiartortitsisut minnerulersillugit.
Tyskit aviisiat Der Spiegel naapertorlugu FN-imi silaannaap pissusaanik ilimasallit oqarsimaneragaapput 2030 tikitsinnagu 16 milliard dollarsit atorlugit teknikkikkut nutaamik aaqqissuussisoqartariaqartoq gassit silaannarmik kissakkiartortitsisut millisinneqassappata.
- Taakkua tusaannarlugit aningaasarpassuartut isikkoqaraluarput, kisianni nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiorneq qiviaraanni taakkua, nunarsuarmi aningaasat kaaviiaartut ilamininnguaannaraat, Kirsten Halsnæs oqarpoq.
