Nunanit allanit

Sikuiuitsoq Kujalleq aatsaat taama kiatsigisoq

Brasiliamiut ilisimatuut Sikuiuitsoq Kujallermi uuttortaaneranni 20,75 gradinik kiassimavoq. Januaarimilu aatsaat taama kiassigimatiginera januaari 2020-mi uuttortarneqarsimavoq.
Sikuiuitsup Kujalliup nunanavissuani sisamanngornermi uuttortaanermi 18,3 gradinik kiassimavoq. Qeqertanilu kiassutsit eqqaassanngikkaanni aatsaat taama kiatsigaaq. Assi © : Ueslei Marcelino/Reuters/Ritzau Scanpix
Allattoq Ritzau
februaarip 14-at 2020 08:01
Nutserisoq Jaaku Lyberth

Sikuiutsoq kujallermi aatsaat taama kiatsigisimavoq, tassami siullermeersumik 20-t sinnerlugit kiassimanera uuttortarneqarsimmat.

Brasiliamiut ilisimatuut qeqertami Seymoruimi sapaatiummat uuttortaagamik 20,75-nik kiassimavoq.

Aatsaat taama kiassimatiginera nunani tamalaani silasiortut kattuffianni WMO-mit suli uppernarsarneqarsimanngitsoq, Tuluit Nunaann aviisip, The Guardianip, tamanna allaaseraa.

Ilisimatuut taakkua uuttoortavinnik avinngarusimasuni inissisimasuniiitttunit ullut pingasukkaarlugit paasissutissanik katersisartut oqarput, sikuiutsoq kujallermi aatsaat taama kiatsigineranik uuttortaanerit tupinnartorujussuusut nalinginnaasuunatillu.

- Nakkutigisatsinni sumiiffinni amerlasuuni kiannerulersimanera takusarparput, siornatigulli assingusumik nalaarsinikuunngilagut, ilisimatooq, Carlos Schaefer, oqarpoq.

USA-mi silasiornermik ilisimatusarfimmit NOAA-mit sisamanngornermi naluanaarutigineqarpoq, nunarsuup januaarimi aatsaat taama kiatsigisimanera januaari 2020-mi uuttortarneqarsimasoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.

Aamma atuaruk