Sikuiuitsoq avannarlermi immap sikua alliartoqqeratarsinnaavoq
Oqaluttuarisaanermi nutaanerusumi Sikuiuitsumi Avannarlermi immap sikua 2007-imi aatsaat taama annikillitigaaq. Taamaattorli ukiut 6.000-it 8.000-illu matuma siornagut immap sikua affaannarmik annertussuseqarsimavoq. Qallunaat ilisimatusarnerisigut tamanna paasineqartoq, atuagassiami Sciencemi ullumi saqqummiunneqarpoq.
Misissuisut pingasut Københavnip Universitetianeersut paasisimavaat, immap sikua ukiukkut sikoqqinnginnermini annikinnerujussuanngorsinnaasoq.
Sikup aakkiartornera silap pissusaanik misissuisut mianersoqqussutigisaraluarpaat, sikusarunnaavinnissaa ernumanartoqartillugu. Taamaalinavianngitsorli Statens Naturhistorisk Museum-imi lektorip Svend Funder-ip aviisimut Politikenimut oqaatigaa. Taamaattorli inuit pilersitaasa gassit silaannarmik kissakkiartortitsisut killilersimaarneqarnerat pitsaasumik kinguneqassaaq.
Qissiat Nunatta Avannaaneersut misissoqqissaareernerisigut misissuisut taama paasisaqarput. Orpiup meqqutaasaartartup Sibiriameersup ukiunik 10.000-inik pisoqaassusillip aamma orpiliassap Amerikami Avannarlermeersup misissoqqissaarnerisigut, sikup ullumikkumit minnerujussuusimanera paasinarsisippaa. Tamatuma saniatigut misissuisut sissami ippinnik, mallinit pilersinneqarsimasunik naammattuuisimapput. Tamakkulu sikoqarsimannginneranut takussutissaapput.
