Sikkilerlutik Sermersuarmik itivinniartut annaanneqartut

Qallunaat marluk sikkilerlutik Sermersuarmik siullersaallutik itivinniarsarisut tallimangornermi annaanniarneqartariaqarsimapput.
Angutit marluk 600 kilometeritut isorartutigisumik ingerlaartussaagaluarput. Katillugit 500 kilometerit ingerlaarput, taakkunannga 350 kilometerit sikkilerlutik. Asseq: Privatfoto/Free
Allattoq Mads Lynge
maajip 27-at 2023 14:43

Qallunaat marluk sikkilerlutik Sermersuarmik siullersaallutik itivinniarsarisut tallimangornermi annaanniarneqartariaqarsimapput.

Nicklas Flenø Mikaelsen Emil Fammé Hansenilu, DR-ip aallakaatitassiaani "Alene i vildmarken"-imit aamma ilisimaneqartut, Tasiilami nerriviup saavani tallimanngornerup unnuaani issiappu qungujulallutillu.

Taakku qulimiguulimmik Sermersuarmit aaneqaqqammerput. Sermersuaq sikkilerlutik siullersaallutik itivinniarsarigaluarpaat.

600 kilometeritut isorartutigisumik ingerlaartussaagaluarput, anoersuartoqarnerali issinneralu pissutaallutik siunniussartik naammassisinnaasimanngilaat.

- Anorersuaqattaarneranit eqqorneqaqattaarmitta kingorna sapaatit akunnerit marluk matuma siornatigut eqqarsalerpugut sila immaqa pitsaavallaarunarnavianngitsoq.

- 40 gradinik issittarpoq, kiinnakkullu qerussorneqalerluta. Qinngatigut, ulussakkut, assaat, isikkat, talikkut aseruuttoornerit, kimmikkut qaannerit, ajorsinnaasullu tamaasa, Nicklas Flenø Mikaelsen oqaluttuarpoq.

Nerisassat nungukkiartortut

Nerisassat inuussutissat nungunnissaanut sapaatit akunneriinnanngortoq itivinniat marluk taakku takusinnaalerpaat qisuariaateqanngikkunik inuunerat ulorianartorsiulersinnaasoq, Nicklas Flenø Mikaelsen oqarpoq.

- Katersuuteriarluta nerisassat naammattusaarnissaat aalajangerparput, tamannalu timikkut tarnikkullu aamma malugaarput. Qasujallineruvugut, timikkut tarnikkullu nukissaaruttarluta. Ajorluinnarpoq, taanna oqarpoq.

Allatullu ajornartumik tallimanngornermi uniinnartariaqarsimapput. Sikkilerlutik itivinniat marluk taakku 500 kilometerit ingerlaareerlutik, taakkunannga 350 kilometerit sikkilerlugit qulimiguulimmik aaneqartariaqarsimapput.

- Angusarput tulluusimaarutigilluinnarparput. Siornatigut taamaaliortoqarsimanngilaq,  Nicklas Flenø Mikaelsen oqarpoq.

- Namminerli ugguaqaanga. Aaneqaratta ugguaqaanga, qanorpiarli pisoqarsimanersoq paasilertorpara.

- Unammillernartumik ujartuivugut. Eqqarsaatissinneqarpugut. Tamanna anguarput. Angusarpullu tulluusimaarutigaarput.

Sanigungaatsiartut

Sermersuarmik itivinniat marluk taakku maanna Tasiilamiipput. Ajunngillat, itivinniarsarisimanertilli timikkut malugisinnaavaat.

- Emililu unnuakkut nalunaaqutaq ataaseq qaangerlugu pingasunngortoq maani issiavugut. Misigisimasavut qungujulalluta qimerluualaarpavut. Timikkut tarnikkullu sakkortusinnaasut, kisianni aamma ajornata apuunneqarsinnaagatta, isumannanngitsumilu sinissinnaalluta, Nicklas Flenø Mikaelsen oqaluttuarpoq.

Tamarmik 11 kiilunik oqilisut.

- Nerisaqarpugut - immaqa nerivallaalaarluta, maannalu nalalluta. Inuit akornanniileriasaarnerput aamma sungiunniagassaavoq, taanna oqarpoq.

Sermersuaq ullut 30-t ingerlaneranni itivinniartussagaluarpaat. Ingerlaarnerminnili perluttarpoq, 38-t tikillugit issittarluni, anorersuarneralu pissutaalluni ulluni qulingiluani tupermi uninngaannartariaqarsimallutik.

Sermesuarmik itivinniarnissamut piareersaatitut Kalaallit Nunaanni siorna sapaatit akunneri marluk ingerlaneranni 207 kilometerinik sikkilersimallutik, angutit marluk taakku nittartagaanni takuneqarsinnaavoq.

Ikinngutigiit taakku DR-ip aallakaatittagaani "Alene i vildmarken"-imi 2021-mi ilisimaneqalerput, Norgep avannaani inuilaami misigisaat tassani isiginnaarneqarsinnaalluni.

Angutit marluk taakku nunani tamalaani sikkilersimanerat tassani ilaatigut oqaluttuarineqarpoq, cykeldrengene-tullu aallakaatitassiami peqataasunit allanit taaneqartarlutik. Nittartagaat taama aamma taaguuteqarpoq.