Sermersuup aakkiartupiloornerata nunarput anginerulersikkaa
Nunatsinni sermersuaq aakkiartorpoq, imarli qaffakkiartunngilaq.
Sermersuup ilimagisamiit sukkanerungaartumik aakkiartornera aarlerinaateqartoq, ilisimatussutsikkut misissuinermi nutaami erseqqissaataavoq. Naalagaaffiit Peqatigiillu silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiivisa uuttortagaat naapertorlugu sukkanerusumik aakkiartorpoq.
Kisitsisit nutaat eqquutissappata, nunarsuup imartaa ataatsimiittartoqatigiivisa uuttortagaanit pingasoriaammik sisamariaammilluunniit siunissami qaffannerussaaq. Eqqumiikkaluartumilli nunatta imartaata qaffannissaa ernumassutigissanngilarput. Maanimi sermersuup aakkiartorneranik imaq appariartorpoq, qaqqallu portunerulerlutik.
- Sermersuaq oqimaatsorujussuuvoq, nunallu qaaniinnermini qaarsuik naqissimasarpaa. Sermersuullu aanneratigut naqisimaneerutissaq, qaarsuillu taamaalilluni qaffakkiartuaarluni.
Paasissutissat
Ilisimatuussutsikkut misissuineq nutaaq naapertorlugu Ilulissani, Helheimimi, Kangerlussuarmilu sermiot iigartartut 1880-imit 2012-imut ima aassimatigipput imaq 8,1 millimeterinik qaffalluni. Piffissami tassani nunarsuarput agguaqatigiissillugu 1,1 gradimik kiassunnerulerpoq. Nunatsinnili piffissami tassani 1,5 gradimik kiannerulerpoq, ilisimatuullu ukiut hunnorujut ingerlaneranni 8,3 gradimik kiannerulissangatippaat.
IPCC (Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiivi) silap pissusiata allanngoriartornera ukiut hunnorujut qaanigiuppata qanoq issaneranik ajornerpaaffissaliivoq, tassanilu nunatsinni sermip igai maannamit ukioq 2100-mut nunarsuup imartaanut 9,1-ip 14,9 millimeterillu akornanni qaffaassangatippaat – tamannalu tunngavilerlugu nunarsuarmi silaannaap 3,7 gradinik qaffannissaanik naatsorsorneqarpoq.
Danmarks Tekniske Universitetimi, DTU Spacemi professori, Abba Kahn, taana nassuiaavoq. Taanna nunat tamalaanersut sermip iigartartui pingasut, tassa Ilulissat kimmut sineriaaniittoq, Helheimimiittoq Kangerlussuullu kangianiittoq, ilimatuussutsikkut misissuineranni aqutsisuuvoq.
Qaqqat 4 meterinik portunerulersut
Ilisimatuut qaammataasatigut paasissutissat, timmisartumit assilisatoqqat, assilissat oqaluttuarisaanermeersut ilisimatuullu ilisimasassarsiornerminni nalunaarsugaat atorlugit sermip iigartartui ukiut 130-t matuma siorna qanoq issimanerat nalunaarsorpaat. Nunarsuup imartaa taama sukkatigisumik aakkiartuinnassappat, Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiivisa naatsorsuineranniit imaq pingasoriaammik sisamariaammilluunniit qaffannerussaaq.
Nunarput nunarsuami sumiiffinnut allanut sanilliullugu kivinissaminut aarlerinartorsiunngilaq. Ilisimatuummi nunatta sineriaa 1880-imit 2 meterinik portunerulersimasoq takusinnaavaat. Kangerlussuullu eqqaani iigartartoqarfimmi qaqqat 4 meterinik portunerulersimapput.
- Tassa imaappoq, imap qaffannera Kalaallit Nunaanni malugineqarnavianngilaq. Akerlianili. Imaq nunatta eqqaani appassaaq, Abba Kahn oqarpoq, nangillunilu:
- Ajunngitsortaa isiginiarneqarsinnaavoq, ulissuartarnissaanik annilaangasoqartariaqanngilaq.
Nunarsuarmut ajunaarfissuussaaq
Nunarsuulli sinnera ajornartorsiussaaq.
- Immap 1 meterip tungaanut annerusumilluunniiit qaffassasoq inernerit takutippaat, nunallu ilaasa meterip affaannaanilluunniit ulinnera anigorsinnaanngilaat. Taamaalippat ajunaarnersuussaaq, inuimmi allamik nunasiffissarsiortariaqassapput, Abbas Kahn oqarpoq.
Taassuma nunatsinni sermit iigartartut pillugit ilisimasat nutaat Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiivisa naatsorsuineranik aaqqiissutaasinnaanissaat neriuutigaa, taakkua immap siunissami qaffannissaanut eqqortumik takussutissaaniassammata.
Ilisimatuussutsikkut misissuineq nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatusarfiit 15-it suleqatigiisutigaat, misissuinermilu inernerit nunani tamalaani atuagassiakkut Nature Communicationsikkut saqqummersinneqarlutik.
