Savalimmiuni inatsisartunut decembarip ulluisa arfineq pingajuanni qinersisoqassaaq.Assi: KNR/Anton Gundersen Lihn

Savalimmiuni qinersineq: Uku qulequttat pingasut sammineqarnerupput

Savalimmiuni qineqqusaartoqarnerani qulequttat pingasut immikkut eqqartorneqarnerupput, nunallu siuttussaattut angut tikkuarneqarluni.

Savalimmiuni ukiuni tulliuttuni sisamanik inatsisartuniittussanik ullumi qinersisoqarpoq.

Qineqqusaarnerup nalaani qulequttat assigiinngitsut inatsisartunit oqaluuserineqarput, qulequttalli pingasut allanit initunerupput, Savalimmiormiut tusagassiorfiani, Kringvarp Føroyarimi aaqqissuisoq Uni Leitisstein Hansen oqarpoq.

Qulequtaq siulleq: Aningaasat naleerukkiartornerat akillu qaffakkiartornerat

Nunarput Europallu sinnera assigalugu Savalimmuni aningaasat naleerukkiartorput akillu qaffakkiartorlutik, nukissiuutinut inuussutissanullu akit akitsorput. Qineqqusaartoqarnerani taakku eqqartorneqangaatsiarput. Aningaasat naleerukkiartornerisa kingunerisaanik Savalimmiuni isertitakinnerpaat allallu assigisaasa akileraarutaasa annikillisinneqarnissaat partiinit eqqartorneqarpoq.

- Partii Javnaðarflokkurin assersuutigisinnaavarput, taakku ilaqutariit ikiorneqarnissaannik soorunami iliuuseqarusuttorujussuupput, nunap karsianit atuinissartik tunuarsimaaffiginngilaat, ilaqutariit aniguilluarniassammata, Uni Leitisstein Hansen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Savalimmiuni qinersisoqassasoq savalimmiormiut lagmandiat suaaruteqarpoq

Savalimmiuni najugaqarfiit nerisassallu akiisa qaffakkiartornerisa kingunerisaanik, Savalimmiormiut eqqornerlunneqannginnissaat partiit tamarmiullutik sulissutigissagaat, taassuma taama nalilerpaa.

Talerperliunialli, Sambandspartiet aamma Fólkaflokkurin allatut isumaqarput.

- Akit qaffakkiartorneranni aningaasallu naleerukkiartorneranik nalaattatsinnik soorunami ikiorusuppaatigut. Toqqaannartumilli tapiissuteqarnatik, akitsuutit qanoq annikillisinneqarsinnaanerat eqqartorpaat, taamaaliornikkut Savalimmiormiut kaasarfimmioqarnerulersinnaaniassammata.

Qulequttap aappaa: Rusland

Ruslandip Ukrainemut saassussinera peqqutaalluni nunat assigiinngitsut, aamma nunarput, Ruslandimut pillaatitut iliuuseqarput Ruslandimillu niueqateqarunnaarlutik.

Savalimmiuni aalisakkat avammut nioqqutini tunisaanerpaapput, taakku aalisakkanit Ruslandimut niuernertik ulloq manna tikillugu suli ingerlappaat, tunisallu annertunerpaat Ruslandimut tunineqartarlutik. Aalisarneq pillugu Rusland Savalimmiullu niueqatigiinnissamik 1977-imili isumaqatigiissuteqarput. Ukiut tamaasa isumaqatigiissummik nutaamik isumaqatigiissusiortarput, qanittukkullu isumaqatigiissuteqaqqammerlutik. Tulliani aappaagu isumaqatigiissusiortoqaqqissaaq.

Inatsisartunut massakkut sooruna qinersisoqartoq?

 

Savalimmiui partiit Sambandspartiet, Fólkaflokkurin aamma naalakkersuisooqatigiinnerat imaannaanngitsumik inissisimareersoq maanna qinersisoqarpoq.

 

Savalimmiuni inatsisartunut qinersinissaq  novemberip ulluisa arfine pingajuanni nalunaarutigneqarpoq,  savalimmiuni naalakkersuisunut  siulittaasoq  Bárður á Steig Nielsen taanna partiimi talerperlerneersoq, nunanullu allanut tungasunut kultureqarnermullu naalakkersuisoq  Jenis av Rana isumaqatigiikkunnaarmata.

 

Taamani naalakkersuisut siulittaasuata Jenis av Rana mianersoqqussumik  tunivaa.  

Jenis  av Rana mianersoqqussummik tunineqareeraluarluni arnat arnaqattiminnik inooqateqartut anaanaaqataasutut oqaluffiup allattorsimaffianut allassimasinnerat tassuma itigartitsissutigaa. 

Ulloq taanna Jenis av Rana taassumalu partiia Midterpati naalakkersuisoqatiigiinit tunuarput, amerlanerussuteqarunnaarlutillu. 

 

Qineqqusaarnerup nalaani taanna aamma eqqartorneqangaatsiarpoq. Ruslandip Ukrainemut sorsunnerata nalaani ilumut niueqatigiinneq ingerlatiinnassaneraat, immaqaluunniit sakkortuumik kinguneqartitsissanerlutik eqqartorpaat.

- Partip Fólkaflokkurin kisiartaalluni Ruslandimut niueqateqarnermik unitsitsisoqannginnissaanik ersarissumik oqariartuuteqarpoq. Taakku Ruslandimut niueqateqarnerminnik unitsitsinissamut piareersimanatik oqarput, Uni Leitisstein Hansen oqarpoq.

Qineqqusaarfiup ingerlanerani Rusland eqqartorneqangaatsiarpoq, Ruslandimummi niuerneq unitsinneqaraluarpat Savalimmiut aningaasaqarneranut sunniuteqangaatsiartussaammat.

- Atlantikup Avannaaneersunut allanut sanilliulluta uagut avinngarusimaneruvugut, aningaasaqarnerput eqqarsaatigalugu qajannartumi inissisimavugut. Taamaammat Savalimmiut Ruslandimut suleqateqarnera politikikkut aalajangikkamik unitsissanngilarput, taanna oqarpoq.

Qulequttat pingajuat: Naartuersittarneq

Savalimmiuni naartuersittarneq pillugu inatsit aamma eqqartorneqangaatsiarpoq, inatsimmi Europami inatsisinit sukanganerpaat ilagaat. Savalimmiuni nunatsinnitulli immaqaluunniit Danmarkimitulli naartuersiinnartoqarsinnaanngilaq. Savalimmiuni naartuersittarneq pillugu inatsit 1956-imeersuuvoq, arnaq pinngitsaalineqarluni, qanigivallaakkaminilluunnit atoqatigineqarluni naartulersimappat, immaqaluunniit angajoqqaassatut piukkunneqarani nalilerneqaruni, inuunerminilluunniit naartuminilluunniit ulorianartorsiorunik taamaallaat naartuersissinnaatitaavoq.

- Naartuersittarneq pillugu inatsit qanoq iliorneqarsinnaanersoq politikerinit

qineqqusaarnerup nalaani eqqartorneqangaatsiarpoq. Sukaterneqassanersoq immaqaluunnit atorunnaarsinneqassanersoq. Savalimmiunimmi arnat Danmarkiliarlutik naartuersikkiartortartut amerlapput, Uni Leitisstein Hansen oqarpoq.

Killeqanngitsumik naartuersittoqarsinnaalernissaa Fólkaflokkurinimit taperserneqanngilaq.

AAMMA ATUARUK Færøerne: Mistillidsvotum venter Jenis av Rana efter folketingsvalg

Partiit allat marluk, Sambandspartiet aamma Javnaðarflokkurin naartuersittarneq pillugu qanoq isummerniarnerlutik suli oqaaseqanngillat. Lagtingimi ilaasortat ataasiakkaat, naartuersittoqarsissinnaanermut inatsimmut LGBT+-imullu tunngatillugu pisinnaatitaaffiit pillugit namminneq isummatik malissinnaavaat.

- Qulequtaq taanna Savalimmiuni oqallisigiuminaatsinneqartarpoq. Naartuersittarneq pillugu politikerit aalajangersimasumik isumminngillat. Savalimmiuni inuiaqatigiit upperisarsiortorujussuusut nalunngilaat, taamaammat killeqanngitsumik naartuersissinnaalernissaq pillugu saqqummiussiffigivallaarusunngilaat. Inuit ilaat taamaaliorsinnaapput, allalli nipituumik oqarusunngillat.

Taamaakkaluartoq politikerit amerlanerusut killeqanngitsumik naartuersissinnaalernissaq pillugu eqqartuisut, aaqqissuisoq naliliivoq.

Qinersineq qanoq inerneqassava?

Javnaðarflokkurinimi siulittaasoq Aksel V. Johannesen siuttunngortussatut, Savalimmiuni innuttaasut isumaannik misissuinerup kingulliup takutippaa. 26 procentinit taaguunneqarlutik partiinit annerpaanngortussatut inissipput.

Sambandsflokkurin aamma Fólkaflokkurin  4,7 aamma 2 procentimik kinguariaateqartussaallutik.

- Nutaamik naalakkersuisuutitaqalernissarput, tikkuarneqarpoq, partiinut saamerlernut sangunissaq, Uni Leitisstein Hansen oqarpoq.

Kikkulli naalakkersuisoqatigiissanersut suli takujuminaappoq. Imaassinnaavoq Savalimmiuni inatsisartuni 2015-imiit 2019-imut siulittaasuusimasoq Aksel V. Johannesenip siuttunngoqqinnissaa, Uni Leitisstein Hansenip ilimagaa.

- Inatsisartunut qinersinerit tamaasa 2.000-it sinnerlugit qinerneqartarpoq, Savalimmiormiullu isumaannik misissuisoqarnerani amerlanerpaartaasa aamma taanna toqqarpaat. Qinersinermi qinigaassanngippat tupaallaatigissaqaara, taanna oqarpoq.

Savalimmiut inatsisartuini 33-nik inissaqarpoq. Partiit arfineq marluk qineqqusaarput.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl