SAS ajornartorsiorpoq

Tamanna suliffeqarfissuup ukiup affaanut naatsorsuutaani ullumikkut tamanut saqqummiunneqartuni takuneqarsinnaavoq. Sipaaruteqarnissamut pilersaarut nutaaq sulisutigut aningaasartuutit amerlavallaarnerannik ersersitsivoq. Sulisut akisoqisut SAS-ip kisermaassisuuneranit aallaaveqarput, suliffeqarfissuup pisortaa Matss Jønsson ullumi ukiup affaanut naatsorsuutit tamanut saqqummiunneqarneranni erseqqissaavoq. SAS-ip ullumikkut ullormut 8 mio. kr.-nit missaanni annaasarpai, pisortallu oqarnera malillugu tamanna kisermaassisuunerup nalaaneersumik amigartooruteqarnerulluni.

Sipaaruteqarnissamut pilersaarummi danskit saqisut akissarsiaat 32,7 procentersuarnik apparniarneqarput, tamannali saqisut siulittaasuata Verner Lundtoftip isumaqatiginngilaa.

- Aqutsisunukua nunamut attaveerussimagunartut, tamanna uppernarpallaanngilaq. Ullualunnguit siornatigut assigiinngitsunik suliallit 6 procentiissasut uagullu 7 procentiissasugut nalunaartoqaraluarpoq. Ullumilu saqqummiunneqartut uagut akissarsiatsinnit aningaasartuutit 32,7 procentinut naapertuupput. 32 procentinik appaavigineqarusunnmgilagut. Aqutsisut suna aallartissimaneraat tupigusuutigaara.

Aqagulu SAS-imi ajornartorsiorneq pillugu qullersat ataatsimiissapput. Aningaasaqarnermut ministerip Claus Hjorth Frederiksenip sulisut kattuffissui angallannermut ministerimik SAS-illu siulersuisuini siulittaasumik Fritz Schurimik ataatsimeeqateqarnissamut aggersarpai.

Kisiannili aningaasassaqanngitsoq danskit naalakkersuisuisa nalunaarutigereerpaat. SAS siornatigut naalagaaffimmit tapiissutinik 600 mio. kr.-inik pissarsivoq neriorsuisoqarlunilu SAS-ip imminut napatissinnaasumik katiterinissaq nassaariniassagaa. Tamannali pisimanngilaq. Danskit naalakkersuisuisa SAS Europami timmisartortitseqatigiiffissuanut kattunnissaa orniginarnerutikkaluarpaat.

Socialdemokratit naalakkersuisut timitalimmik iliuuseqarnissaat piumasaraat oqaatiginaguli SAS-ip ajornartorsiornera qanoq aaqqinneqassanersoq.