Amerikamiut nunatsinni eqqagaasa salinneqarnissaannut Kalaallit Nunaata akiliuteqarallarnissaanik Demokraatinit folketingimut qinigassanngortittup Palle Christiansenip oqariartuutaa, partiit folketingimut qinigassanngortitaasa tupaallaatigaat, ilaasalu suliaq ingerlareersoq utaqqiumavaat.
Eqqakkat Amerikamiunit qimaannarneqarsimasut Kalaallit Nunaata akiliuteqarfigineqarnissaanik oqalunneq Inuit Ataqatigiinnit qinigassanngortittup Kuupik Kleistip ingasattajaarnerusoraa.
- Isumaqarpunga piffissami matumani tamanna tulluanngitsoq. Naluneqanngilaq nunatsinni ilungersuareerluta eqqakkat suunersut sumiinnersullu paasiniarnissaannut angusaqareersimasugut, aappassaannillu saliisoqarnissaannik neriorsuisitsisimalluta, taama Kuupik Kleist oqarpoq.
aamma oqarpoq Demokraatit danskinut utoqqatseqquseriarlutik maannalu kalaallit akiligallartiaqarnerannik oqalulernerat qineqqusaarnermi tulluanngitsoq.
Kattusseqatigiinnit qinigassanngortittup Anthon Frederiksen-ip piaartumik saliisoqarnissaa pingaartinnerarpaa.
- Isumaqarpunga Danmarki piaartumik akiliuteqartoq aningaasammi nunatsinni allanut atorfissaqartinneqarnerupput.
Atassummit qinigassanngortittup Arkalo Abelsenip isumaqatigiissutaareersumik suliap ingerlanneqarnissaa pingaartippaa.
- Aningaasat nunatsinni allamut atorneqarnissaat pingaaruteqarpoq, maannalu suliaq ingerlasoq ingerlaannartariaqarpoq, Arkalo Abelsen oqarpoq. Siumumit folketingimut qinigassanngortittup Marianne Jensenip aamma suliaq ingerlareersoq aasaru augusti qaammataani misissuinit saqqummiussaqarfiusussaq utaqqiumavaa.
Demokraatit siulittaasuata Per Berthelsenip siulittaasup tulliata Palle Christiansenip taama oqariartuuteqarnera isumaqatiginngilaa, oqarlunilu soorunami Amerikamiut piliaanik saliissappata akiliinissamut danskillu erseqqissumik isumaqatigiissuteqartoqaqqaartariaqartoq.