Norgemi saamit qinikkat inuiattut katersuuffianni Sametingimi Aili Keskitalo præsidentiuvoq. Taassuma saamit qilaataat Sápmi-nut utertinniarlugu Danmarkimi kunngikkormiut ikiortiserai. Assi: Kenneth Hætta, Sametinget

Saamit qilaat qimarngunneqarsimasoq utertinniarlugu dronningi ikiortiserigaat

Norgemi saamit qilaatitoqaq misigissutsikkut sakkortuumik aalassassimaarutigaat. Qilaat pinngitsaaliissummik qimarngunneqarnikuuvoq, maannalu utertinneqartariaqarluni, Sametingimi præsidenti Aili Keskitalo oqarpoq.

Angut pineqartoq tassaavpq Poala-Ànde imaluunniit Anders Poulsson. Taanna saamiuvoq. 1691-imi angakkussartutut unnerluunneqarluni paarnaarussaavoq.

Angutip qilaammik meavresgárrimik taaneqartartumik nalliuttorsiornermi immikkut ittumik atuinera tigusarineqarneranut pissutaavoq.

Taannalu kingorna taamaalioqqinngisaannarpoq. 

Poala-Ànde suli eqqartuunneqarani paarnaarussivimmi toqutaavoq, Norgelu Danmarkip taamani pigimmagu, taassuma qilaataa Københavnimut nassiunneqarpoq. 

Qilaat kunngip erlinnartuusivianut ilineqarpoq, Danmarkillu katersugaasivissuata qilaat maanna pigaa. 

Qilaat Norgep avannaani Karasjokimi saamit katersugaasiviannut 1979-imi atukkiunneqarnikuuvoq.

Atukkiinermulli isumaqatigiissut decembarip ulluisa aallaqqaataanni atorunnaassaaq, taamaammat Sametingimi maanna præsidentiusoq, Aili Keskitalo, tamaviaalerpoq. 

Taassuma allaat Dronning Margrethe allaffigaa. Oqariartuutaalu ersarippoq: Poala-Àndep qilaata saamit pigisussaavaat.

- Qilaat uagut, inuiaat Saamit, pigaarput. Silarsuarmik isiginneriaatsitsinni, upperisatsinni, kulturikkullu oqaluttuarisaanitsinni, qilaat pingaartipparput. Nalliuttorsiornerni qilaat pingaartipparput, unalu qilaat Københavnimut utertikkusunngilarput. Isumaqarpugut uagut piginnittuusariaqarluta. Uagut pigaarput. Sápminiit pinngitsaaliissummik qimarngunneqarnikuuvoq, Aili Keskitalo KNR-imut oqarpoq.

Nunat allat saqqummersitsiviini sallunaveeqqutit

Qilaat pingaaruteqarpoq, Saamit qanga oqaluttuarisaanerannik takussutissaagami, taanna nassuiaavoq:   

- Inerteqqutaalernikuugami takussutissaavoq sakkortuumik misigissusiliisoq. Ilagiinnit inerteqqutaalernikuuvoq, ilageeqarnermut naalagaaffimmullu ulorianartutut isigineqarluni.

Anders Poulsens tromme

Qilaat saamip Poala-Ànde-p imaluunniit Anders Poulsson-ip qilaatigaa. Taanna 1691-imi angakkussartutut unnerluussaalluni tigusaavoq, qilaataalu arsaarinnissutaalluni kingorna København-imut nassiunneqarpoq. 

 

Ass.: RiddoDuottarMuseat, De Samiske Samlinger

Sápmimi ullumikkut qilaataateqanngingajavinnitsinnik tamanna kinguneqarpoq.  

- Qilaatit ilisimasagut amerlanerit nunani allani katersugaasivinniipput, Københavnimi, Berlinimi, Londonimi, Parisimilu. Nalliuttorsiornitsinni atortuvut tamakkunaniipput. Saamillu namminneq taakkua takusinnaanagillu, misilittarlugillu, ilisimatusarfigalugillu qimerloorisinnannginnerat, uannut annertuumik alianartuuvoq. Kulturikkut kingornussatsinnik arsaagaasutut, saamillu nunaanniit ungasissorsuarmi katersugaasivinni sallunaveeqqutitullusooq suli taakkua tigummineqarput, Aili Keskitalo oqarpoq. 

Peqqissiminartut naalagaaffimmut aaqqiissuteqarfigeqquneqarput

Saamit katersugaasiviat Danmarkimilu katersugaasivik qilaat pillugu suli isumaqatigiissuteqarnikuunngimmata, præsidentip dronningi saaffigaa.

- Norgemi kunngi naalagaaffiup naapertuilluarnissaanut qulakkeerinnittutut isigineqaqqajaasuuvoq, saamillu ileqqutoqaat malillugit, kunngi maalaarfissatut kingullertut inissisimavoq. Danmarkimi pissutsit aamma taamaannersut naluara. Samilli Danmarkimi kunngikkormiunut siornatigut saaffiginnittarnikuupput. Taamaammat suliassap uuma aamma qaffasissukkut ingerlanneqarnissaa pissusissamisoortutut isigaara.

Aili Keskitalop Dronningimut allakkamini eqqaavaa suliniut Utimut, 1970-ikkunni aallartittoq, sorpassuit tuusintillit qanga Danmarkiliaanneqarsimasut Kalaallit Nunaannut utertinneqarnissaannik suliariniagaq.    

- Kulturikkut kingornussat utertinnissaannut pisariaqartitsinermik eqqarsaat, Utimut suliarinerani Danmarkimi katersugaasiviit ilisimassavaat. Taamaammat, Danmarip nunasiaateqarnikuusutut ukiut hunnorujulikkaat ingerlaneranni Sápmimi kulturikkut kingornussanik pissusissamisuunngitsumik annissuisarnikuunerit akisussaaffigai, sametingimi præsidenti oqarpoq.

Qilaat saamip Poala-Àndep imaluunniit Anders Poulssonip qilaatigaa. Taanna 1691-imi angakkusartutut tigusarineqarpoq, qilaataalu arsaarinnissutaalluni kingorna Københavnimut nassiunneqarpoq. 

Taassuma neriuutigaa, Poala-Àndep qilaataata siunissami pisussat aallarnerumaarai, tassa suli allat utertinneqarsinnaaqqullugit.

- Aamma neriuppunga, qilaatip utertillugu tunniunneqarnerani saamit kulturiat persuarsiutigalugu Københavnimi kusanartumik nalliuttorsiorsinnaassalluta – Sápmi Danmarkillu, aammalumi Kalaallit Nunaat Norgelu suleqatigiinnerput malunartillugu. Persuarsiorpalaartumik malunnartitsilluta.   

Kulturministeri aalajangiissaaq

Kunngikkormiut Danmarkillu Katersugaasivia Poala-Àndep qilaataa pillugu KNR-ip saaffigaa. 

Kunngikkormiut suli akissuteqanngillat. Danmarkip Katersugaasiviani pisortaq Christian Sune Pedersen akissuteqarpoq. 

Qilaat saamit katersugaasiviannut tunniunneqassanersoq, Danmarkimi kulturministerip aalajangissagaa taanna allappoq.

- Atukkiussiniarnerniit piginnittuunermut apeqqutit nalinginnaasumik sivisunerusumik suliarineqartarput, ilaatigut Danmarkimi kulturministerip aalajangiisussaanera pissutigalugu. Suliaq ingerlavoq, upernaamullu aalajangiisoqarnissaa neriuutigalutigu, Christian Sune Pedersen allappoq nangillunilu: 

- Qilaatip oqaluttuassartaata saamit oqaluttuarisaanerannut pingaruteqarnera maluginiarparput, tamannalu nalilersuinitsinni ilanngutissavarput.   

Danmarkimi katersugaasivik katersugaatinik ukiut tallimakkaarlugit atukkiisarsinnaasoq, Ilisimatusarnikkut pisortaq aamma nassuiaavoq.

Atukkiinermut isumaqatigiissut naagaangat sivitsorneqarsinnaasarpoq.    

- Qilaammut piginnittuunermut atatillugu saaffigineqarnikuugatta, atukkiinissamut suliaq unitsikkallarnikuuarput. Qilaatip utertinnissaa eqqartorneqanngilaq, taanna allappoq.

Saamit qilaataat folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap aamma maluginiarpaa.

Ataatsimiititaliap siulittaasua, Aaja Chemnitz Larsen (IA), qilaat pillugu suliaq pillugu kulturministeri Ane Halsboe-Jørgensen (S) ungasinngitsukkut apeqquteqarfiginikuuaa.

Matuma allannerani ministeri suli akissuteqanngilaq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat