- Ullumi ulloq nunarsuarmi eqqissisimasoqarnerani taartuuvoq. Putinip qanoq ittorpiaanera oqaatsit allat atorlugit takuarput, tamannalu uatsinnut tamanut sillimaniarnermik, eqqissinermik tamallu oqartussaaneranik kissaateqartunut aarlerinarpoq, Mette Frederiksen oqarpoq.Assi: Foto: Martin Sylvest/Ritzau Scanpix

Russit Ukrainimut saassussinerat Issittumut annertuumik malunnaateqarsinnaasoq

Ruslandip nunamut sanilerisaminut, Ukrainimut sorsulernera Issittumi suleqatigiinnermut sunniuteqarnerlorujussuarsinnaavoq. Ilisimatusarfimmi ilisimatusartoq taama oqarpoq.

Naak Ukrainimiut nunaannut qaartartunik akunnerni makkunani nakkaasoqaraluartoq tamanna maani Issittumi malugineqarsinnaavoq.

Ilisimatusarfimmi - nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunut immikkoortortaqarfimmi - Nasiffimmi aqutsisoq, Rasmus Leander naliliivoq.

- Kingunerisaanik sunniuteqartoqarsinnaanera ernumanarpoq. Tassa sumiiffinni allani ajornartoornerit Issittumut sunniuteqarsinnaapput, ilisimatusartoq oqarpoq.

Tamanna assersuutigalugu ineriartornerup qanoq innissaanut sunniuteqarnissamut tunngatillugu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut nunatsinnut pingaaruteqarluinnartunut tunngavoq.

AAMMA ATUARUK Immikkut ilisimasalik: Ruslandip Ukrainemik tamakkiisumik saassussineratut isikkoqarpoq

- Rusland Issittumi Siunnersuisoqatigiinni tassa oqallittarfimmi, nunatsinnut pingaaruteqarluinnartumi siulittaasuutitaqarpoq, pissutsillu tamakku immikkoortinniarnerat ajornakusoorsinnaavoq, ilisimatusartoq oqarpoq, nangillunilu:

- Qajassuaatsumik annertusiartortoqarsinnaavoq, pingaartumik Ruslandip USA-llu akornanni, tamannalu Issittumi suleqatigiinnermut sunniuteqarnerlussinnaavoq.

Issittumi suleqatigiinneq aamma naak Ukrainimi qeqertaasap Krimip 2014-imi tiguarneqarnera ajornartoortoqarsimagaluartoq maannamut ajunngikannersimasoq, Rasmus Leanderip erseqqissaatigaa.

Pisoq ilungersunartorujussuusoq

Maannali pisoq ilungersunarnerujussuuvoq, tamannalu Europami nunani Sorsunnersuup Aappaata naanerata kingornani sassussinerni annerpaagunarluni.

- Kalaallit tungaannit pisut uku immikkoortinneqarsinnaanersut ilaatigut nakkutigineqassapput. Tassa initunerulissanngitsut, ernumasoqassanngitsoq, kangimut sineriaani russit umiarsuaanik aqqartartunik sakkussiortoqassasoq imaluunniit nunatta silaannaanut qanittumi timmisartoqartalernissaa, soorlu russit Alaskami ukiualuit matuma siorna taamaaliortut, Rasmus Leander oqarpoq.

Issittumimi russit tungaanninngaannit ukiuni kingunllerni sakkutooqarnikkut ilaatigut sakkussiortoqarnikuuvoq.

- Sorsunnermilu uani ajornartorsiutaasunit ukiorpassuarni takusimasatsinnit annertunerujussuanngussappata assoruuallattoqarsinnaavoq, ilisimatusartoq nassuiaavoq.

Mette Frederiksen: Upalungaarsimaneq annertusineqartoq

Danmarkimi ministeriuneq pisut ilungersunartut aamma tamanna danskisut innuttaassuseqartunut qanoq kinguneqarsinnaanera pillugu tusagassiortunik immikkut ittumik ullumi katersortitsivoq. Katersortitsisoqarnerani nunanut allanut ministeri, illersornissamut ministeri danskillu illersornissaqarfianni pisortaq peqataapput.

Danmarkimi upalungaarsimaneq NATO-milu upalungaarsimaneq Ruslandip saassussinerata toqqaannartumik kingunerisaanik annertusineqartut tassani saqqummiunneqarput.

AAMMA ATUARUK Ruslandip Ukrainermik saassussinera NATO-p assuaraa: Ukraine tapersersorparput

- Pissutsit maanna takusagut pissutigalugit Nato-mi upalungaarsimanerput aamma nunatsinni soorunami annertusivarput, ministeriuneq oqarpoq.

- Ullumi ulloq nunarsuarmi eqqissisimasoqarnerani taartuuvoq. Putinip qanoq ittorpiaanera oqaatsit allat atorlugit takuarput, tamannalu uatsinnut tamanut sillimaniarnermik, eqqissinermik tamallu oqartussaaneranik kissaateqartunut aarlerinarpoq, Mette Frederiksen oqarpoq.

Danskit nunataanut tiguussaasumik siorasaaruteqartoqanngitsoq

Illersornissaqarfiulli pisortaata, Flemming Lentferip danskit nunataanut sakkutooqarnikkut toqqannartumik siooranartoqanngitsoq erseqqissaatigaa.

- Illersornissaqarfiup Danmarkimut danskilluunniit oqartussaaffiinut piviusunik sioorasaaruteqartoqanngilaq, taanna oqarpoq, itisiliillunilu:

- Pissutsilli soorunami ilungersunarluinnartutut isigaagut. Russit sakkutuui Ukrainimut saassussipput, aamma Europami Natollu sumiiffigisaani maanna sorsuttoqalerpoq, illersornissamut pisortaq, Flemming Lentfer oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Ruslandip Ukraine sumiiffinnit assigiinngitsunit saassuppaa

Danmarkip sakkutuut 200-nit amerlanerusut Natop Estlandimi suliaqarfianut aallartinniarai aamma saqqummiunneqarpoq.

Danskillu naalakkersuisuisa timmisartumik sorsuummik Polenip silaannaanut qulakkeeriniarneq pillugu aallartitsinissaq aamma kissaatigaat.

KNR-p upalungaarsimanerulerneq nunatsinnut qanoq isumaqarnersoq paasiniarlugu Issittumi Sakkutooqarfik oqaaseqartinniarsaraa.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl