Ruslandip atomimik qaartitsisarluni misileraasarnermut isumaqatigiissut atorunnaarsinniarunaraat
Atomimik qaartitsisarluni misileraasarnermut 1996-imi isumaqatigiissutigineqartup atorunnaarsinneqarnissaa, Ruslandimi inatsisartut marlunngornermi taasissutigigamikku isumaqatigaat.
Nutaarsiassaqartitsivik AFP taama allappoq.
Isumaqatigiissutip atorunnaarsinneqarnissaa Ruslandip inatsisartuisa underhusianni Dumami siullermeerlugu taasissutigineqarmat akuersissutigineqarpoq.
Taasisinnaasut 412-iusut akuersipput akerliusoqarnanilu.
Siunnersuut russit inatsisartuisa underhusianni pingasoriarluni taasissutigineqareerpat overhusimi akuerineqassaaq præsident Vladimir Putinimillu naggataatigut atsiorneqarluni.
Isumaqatigiissutip taassuma atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuuteqarnikkut, atomimik misileraalluni qaartitsisarnerit tamakkiissumik inerteqquteqarnissamik siunertaqarpoq.
Sovjetunioniusimasoq, USA nunallu atomimik qaartartorsuallit allat atomimik qaartartorsuarnik Sorsunnerup Nillertup nalaani 2000-init amerlanernik qaartitsisareersullu taama isumaqatigiissusiortoqarpoq.
Ruslandip USA-llu isumaqatigiissut taanna 996-imi septembarimi atsiorpaat. Amerikamiulli isumaqatigiissut pisortatigoortumik uppernarsarnikuunagulu peqataaffigilernikuunngilaat.
Ruslandip tamanna pillugu nammineq isumaqatigiissummik uppernarsaanerup utertinneqarsinnaanissaa siusinnerusukkut eqqarsaatersuutiginikuuaat.
USA taamaaliunngippat, atomimik qaartartorsuarnik misileraalluni qaartitsisarnerit uninngatikkallarniarlugit Ruslandip oqaatiginikuuaa.
