Trods en nedgang i salget har Royal Greenland indtil videre ikke måtte afskedige medarebjdere i Grønland.Assi: PR. Royal Greenland

Royal Greenland millioninik annaasaqaraluartoq sinneqartooruteqarnissaq pisortap naatsorsuutigigaa

Royal Greenlandip 2020-mut sinneqartooruteqanngitsoornissaanut suna tamangajammi ajutooqqaartariaqarpoq. Pisortaq ukiup affaata siulliup amigartooruteqarfigineqareernerani naqissusiivoq.

Royal Greenland 2016-imi ukiup affaani siullermi amigartooruteqaqqaarpoq. Ukiut qulit ingerlanerani aatsaat amigartooruteqarluni.

Ukiup affaani siullermi kisitsisit pakatsinartut, tassa 39 millionit koruuninik amigartooruteqarneq, ukiup sinneranut aalajangiisuunngillat. Royal Greenlandimi ukiuni qulingajanni pisortaq Mikael Thinghuus KNR-imut oqarpoq.

- Aningaasat isertitagut annerpaartaat ukiup affaata aappaani isertittarpagut, maannakkullu aggustimi inernissat ilisimariikkagut naapertorlugit sinneqartooruteqarpugut, pisortaq oqarpoq.

Tassanngaannartumik unikaallatitsineruvoq, sakkortungaarmallu paasiuminaangajalluni, Royal Greenlandimi pisortaq, Mikael Thinghuus oqarpoq.

Nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit annersaata qanoq sinneqartooruteqartiginissaa naatsorsuutiginerlugu Mikael Thinghuusip itinerusumik oqaaseqarfigerusunngilaa.

Ukiup aallartinnerani coronamik eqqugaangaatsiartoq

2020-mi ukiup affaani siullermi amigartooruteqarneq, Covid-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuunnerani, nioqquteqarfiit piffissani assigiinngitsuni eqqugaanerannik pissuteqarpoq. Tunillaassuuttoqaleqqaarnerani ingerlatseqatigiiffiup tunisaqartarfiata annersaat Kina eqqugaavoq.

 

Tamatuma kingorna Europa eqqugaavoq, aalisakkanillu nioqquteqartarfissuup tunisaqartarneranut eqquingaatsiarluni.

- Europami isertittakkavut eqqugaanerpaapput, tamanna qularutissaanngilaq. Ingammik Europa raajanik qalatanik qaleruaajakkanillu nioqquteqartarfitsinni, tassani akit apparneri siornatigullu ingerlanerlioreerluta.

Royal Greenlandip tunisassiami affaasa missaat pisiniarfinnut tunisarpai affaalu neriniartarfinnut suliffeqarfissuarnullu tunisarlugit. Tassa suliffeqarfiit assersuutigalugu nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni neriniartarfinnut kantinanullu tunioraasut.

Royal Greenlandip ukiup affaani siullermi angusai

  • 2020: Minus 39 millionit koruunit
  • 2019: 141 millionit koruunit
  • 2018: 13 millionit koruunit
  • 2017: 1 millionit koruunit
  • 2016: Minus 12 millionit koruunit

- Qaammatini pingasuni siullerni igaffillit matupput, Tuluit Nunaannullu siorna tunisatta 7 procentiinnaat apriilimi tunivagut. Tassanngaannartumik unitsitsineruvoq, sakkortungaarmallu paasiuminaangajalluni, pisortaq oqarpoq.

Unammillernartut ornikkaat

Ukiumut inernerit angusassat erseqqissumik oqaatigiuminaannerannut Covid-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu ajornartoortitsinerata siumut oqaatigineqarsinnaanngitsumik ineriartorneranik aamma pissuteqartoq, pisortaq oqarpoq.

Nunat matuneqalertorsinnaapput ammarneqalertoqqillutillu, taamaanneratalu Royal Greenlandip nunarsuup ilaani aalisagaarniarfinni akigitissinnaasai nikerartarput.

- Ukiup affaata aappaani Asiamut qaleralinnik 500 millionit koruunit missaannik naleqartunik tunisaqartariaqarpugut. Akit 10 procentimik apparpata 50 millionit koruuninik amigartuussaagut. Akit 20 procentimik apparpata 100 millionit koruunit amigartoorutigissavagut, Mikael Thinghuus oqarpoq.

Saarulliit akii qaammatini kingullerni 25 procent tikillugu assersuutigalugit apparput, raajallu qalannikut qaleruaajakkallu suli apparnerullutik.

- Taamaammat qalerallit akii 10 imaluunniit 20 procentimik aamma nikeraratarsinnaapput, pisortaq oqarpoq.

Sivisuumik angallassisariaqartarneq qinngulutsitsisoq

Kinami Moon Festivalertoqarnissaanut minnerunngitsumillu Kinamiut februaarip aallartinnerani ukiortaarsiornissaannut tunisaqarnissap qulakkeernissaa maannakkut sulissutigineqarpoq. Imaaniimmi uummasut amerlanerpaartaat Kinami piffissani taakkunani nerineqartarput.

Unammillernartoqarporli.

- Nunami allamiut aalisagaataannik coronamik nassaartoqarnikuunera pissutigalugu eqqussuinermut killilersuinerit nutaat Kinamut nioqqutissanik nassiussinerup sapaatit akunneri qulit missaannik maannakkut sivisussuseqarneranik kinguneqarpoq, Kalaallit Nunaanniillu sivisunerusinnaalluni. Taamaammat nioqqutissat Kinamiut ukiortaarsiornissaannut anngutissagutsigit novembarip aallartinnerani nassiutissavagut, piffissarlu tassunga sivisuallaarunnaarpoq.

Norgemit kapisillit raajallu Ecuadorimeersut coronaviruseqartut paasineqarmat Kinami oqartussat aalisakkanut eqqussuinermut sukateripput.

- Oqartussat mattusillutik killilersuipput, ajornerusumillu aalisakkat eqqussorneqartut Kinami pisisartunit qularutigineqangaatsialerput. Tamannali sapaatini-akunnerni aggersuni qasukkassagunarpoq, taamaattoqanngippallu qaleralinnit akinut sunniuteqarnerlussaaq, Mikael Thinghuus oqarpoq.

Isummersuutit

inatsisartut-sal-sep2019.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat