Royal Greenland alleriaqqippoq

Royal Greenlandip aalisakkat raajallu nunarsuarmi tuniniaasarfinni iluanaarutigilluarpaat. Iluanaarutit ukiuni marlunni 1 mia. koruuninik amerleriarput, aviisi Børsen allappoq.

Polenimi neqiliorfiusimasoq pisiarineqarpoq, imaani pisanik tunisassiorfittut atorneqalersussaalluni.

Ukiup affaani kingullermi Royal Greenlandip Danmarkimi Glyngøremi pujoorivini matuaa Polenimilu allamik ammaalerluni.

Polenip avannamut kippasissortaaniittoq illoqarfimmi Koszalin-imi siornatigut neqiliorfiusoq AGROS tallimanngormat pisiarineqarpoq – Royal Greenland-imiillu neriuutigineqarpoq Polenimi oqartussat akuersissutinik pisariaqartitanik tunniussinerisa kingorna tunisassiorneq ukiup ataatsip ingerlanerani aallartissinnaassallugu.

Siornatigut neqiliorfiusimasup imaani pisanik tunisassiorfinngortinneqarnissaa sanaqqiinikkut pissaaq, sanaqqiinissamullu aningaasat 100 millioni koruunit atorneqartussanngortinneqarput.

Polen-imiut 350-t sulisorissallugit Glyngøremilu 100-t missaanniittut suliffissaarutissasut naatsorsuutigineqarpoq.

Danmarkimi Glyngøremi pujuukkanik tunisassiorfik Polenimut nuunneqassasoq ukiup affaa matuma siornatigut aalajangerneqarpoq, taannalu Koszalinip ungasinngigisaani Ustkanimut nuunneqartussanngorpoq. Tamanna pivoq pujuukkanik tunisassiorfiup Morpolip aktiaasa 10 procentii tiguarneqarnernerisa kingunerisaanik.

- Nuannaarutigaarput Morpolimik piginneqataaleratta, Royal Greenlandimi pisortaaneq Keld Askær oqarpoq, nangillunilu:

- Qanoq iliuuserisavut tamarmik alliartornissatsinnut sammiveqarput, Keld Askær oqarpoq.

Ataatsimut isigalugu sulisut amerlineqassapput tamanna aamma Royal Greenlandip kaaviiaartitaani takuneqarsinnaavoq. Ukioq manna milliardi koruunit affaasa missaannik kaaviiaartitat amerlisimapput – soorlu ukioq kingulleq aamma taama amerlatigisunik amerlisimasut. Aalisakkat raajallu 4,5 milliardi koruunit nalinginut ukioq manna tunineqarput.