Raajat EU-mut apuutiaarnerusalissapput

Tamanna pivoq Namminersorlutik Oqartussat Inuussutissanullu ministereqarfiup ukiuni arlaqartuni europami niuerfinnut ajornannginnerusumik isernissaq sulissutigeeraallu.

- Isumaqatigiissut una aqqutigalugu, maannakkut nunatsinni Danmarkimi EU-llu sinnerani aalisarnermik inuussutillit ajornannginnerusumik niuerniarsinnaanngorput, Henrik Høegh oqarpoq, Naalakkersuisut siulittaasuata tullianik Jens B. Frederiksenimik Luxembourgimi isumaqatigiissummik nalliuttorsiualaarutiginninnerminnut atatillugu.

Kalaallit Nunaata 1985-imili EU-miit aninerata kingorna, raajat aalisakkallu nunatsinneersut immikkut ittumik akuersissuserlugit EU-mut eqqunneqartarput, EU-mullu eqqunneqarneranni inuussutissanik nakkutilliisunit misissorneqartarlutik.

Maanna taamaaliortoqartarunnaassaaq. Akerlianik Kalaallit Nunaat nammineerluni Nuummi inuussutissanik misissuiffeqalissaaq Inuussutissanut aqutsisoqarfiup ataani inissimasussamik. Uumasunik tunisassiat eqqussuunneqartartut annissuunneqartartullu pillugit nakkutilliinerup suli tiguneqarsimannginnera tassunga pissutavoq.

Taamaalilluni Kallaallit Nunaat isumaqatigiissuteqarnermigut Savalimmiunut 1999-imili tassunga assigusumik isumaqatigiisssuteqarsimasunut malinnaavoq.

2009-mi nunanut EU-miittunut aalisakkanik raajanillu nioqquteqarneq 100.000 tonsit missaanniissimavoq taamaalillunilu nunatta avammut nioqqutaasa 90 procentingajaralugu.