Qinersinerup kingorna: Greenland Minerals siunissaq nalorninartoq pillugu oqaaseqanngitsoq
Oqaaseqaatissaqanngilluinnarpoq.
Australiamiut suliffeqarfiat, Greenland Mianeral nunatta kujataani Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaarusuttoq qinersisoqarneranit ullut marluk qaangiuttut taama oqarpoq.
Qineqqusaarnermimi aamma qineqqusaarnerup inerneranut Narsap eqqaani aatsitassarsiornissamik suliniuteqarniarneq qanoq pingaaruteqartiginera pillugu oqaaseqartoqangaatsiarlunilu allaaserisaqartoqangaatsiarpoq.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Minerals aatsitassarsiornissamut akuerineqassanersoq - qaqugu tamanna pissanersoq ilisimaneqanngilaq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Apeqqut qinersinermi qanoq pingaartuteqarsimatiginersoq ilisimaneqanngilaq. Partiilli uranimik piiaanissamut akerliusut Inatsisartuni Inuit Ataqatigiinnit Naleqqamillu ilaqartumik amerlanerussuteqalersinnaapput.
Tamatuma saniatigut Atassutip uranimik piiaasoqarnissaanut apeqqut innuttaasunut taasititsissutigineqartariaqarsoraa.
AAMMA ATUARUK Tamaat isigalugu: Partiit Kuannersuarnut tunngatillugu ima iliorusupput
Allatut oqaatigalugu politikkikkut inissisimaneq Greenland Mineralsimut Narsap eqqaani aatsitassanik qaqutigoortunik uranitalimmik piiaaniartunut pitsaasumik isikkoqanngilaq.
Pingaartumik naalakkersuisut siulittaasorisimasaata Kuupik Kleistip aamma aatsitassanut naalakkersuisuusimasup Ole Karl Berthelsenip Greenland Mineralsimut ilassutitut 2011-imi isumaqatigiissutigisimasaat pissutigalugu, isumaqatigiissutimmi taassuma politikerit aatsitassanut suliniummik piffissami sukkulluunniit itigartitsisinnaanermik piginnaalersippai, tamannalu taarsiissuteqarnissamut pisussaaffiliissanani.
AAMMA ATUARUK Titartagartat: Qaqqamiit assartuinermut – GM-ip urani aatsitassallu qaqutigoortut Kuannersuarnit ima piiarniarpai
Aatsitassarsiutileqatigiiffilli – isumaqatigiissummut nunatsinnilu kommunini nunatsinnilu politikkimilu ineriartorneq pillugu apersorneqarusunngilaq.
- Ilisimasattut aatsitassanut inatsisip ataani misissuinissamut akuersissuteqarfigineqarnissamut sinaakkutit iluini suliaqarpugut. Politikkikkut maannakkut pissutsit pillugit oqaasissaqanngilagut, Greenland Mineralsip pisortaa, Jørn Skov Nielsen KNR-imut mailikkut allappoq.
Taassumattaaq isumasiuinermi apersorneqartunit 63 procentit aatsitassarsiornissamut suliniummut akerliunerannut tassunga suna pissutaanera akissuteqarfigerusunngilaa.
Suliniut maanna tusarniaassutigineqarpoq – taamaammat Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piianissamut akuersissuteqarfigineqassanersoq aamma ilisimaneqanngilaq.
