Qilakitsormiut Uummannap katersugaasiviani nutaamik saqqummersinneqarput

Qilakitsormiut pillugit paasissutissat Uummannap katersugaasivianiittuaannartussat nutarterneqarput. Qilakitsormiunik nassaartup aappaata Hans Grønvoldip tamanna nuannaarutigaa.
aggustip 05-at 2026 15:57

Qilakitsormiut inuit panernikut arfineq pingasut Uummannap eqqaani ukiut 54-it matuma siorna nassaarineqarput. 

Qilakitsormiut pillugit ilisimatusartup ph.d.-nngorniartullu Sara Næss Elleskovip Uummannami katersugaasivik suleqatigalugu qilakitsormiut pillugit paasissutissat aasaq manna nutarterpai.

- Kingulliit 80-ikkunneersuupput, taamaammat nutarterneqarnissaa pisariaqarsoraarput. Tamatuma saniatigut saqqummersitap tikeraanit katersugaasivimmut pulaartunit pitsaanerusumik ilisimasaqarnerulernissaannut katersugaasiviup pisortaata Carinap ersersikkusuppaa.

Ilisimatusartoq Sara Næss Elleskov

Qilakitsormiut atisaat sunalu toqussutigisimasinnaaneraat nutarterneqartunut ilaapput.

Sara Næss Elleskovip ph.d.-liamini qilakitsormiut najugaqarfiallu qanoq ilisimatuunit  piffissap ingerlanerani

Qilakitsormiut

Uummannap eqqaaniittup Qilakitsup eqqaani inuit 1475-ip missaani iliverneqarsimapput. 

Iliverni marlunni nassaassaapput arnat arfinillit nukappiaqqallu marluk, taakkua kinguaariit pingasuupput ilerrillu inuttai ilaqutariaassimapput. 

Suna toqqutaasimanersoq ilisimaneqanngilaq, kisiannili ilimagineqarpoq ukiukkut ineqarfiusartumut peqqammernerup nalaani toqusimassasut. 

Amernut nermussuunneqarsimapput atisaqarlutillu. 

Arnat tallimat assigiingajannik kiinnamikkut kakiorneqarput, tassuunalu ilaqutariinnermut inuiaqatigiillu iluanni inuunerat qanoq inissisimanersoq takuneqarsinnaalluni. Arnani nukarlerpaaq 20-t missaannik ukioqarpoq kakiorneqaranilu: tamassuma takutippaa katissimanngitsuusoq meeraqaranilu. 

Kakiuineq inuit arnartaanni ukiuni tusintilippassuarni ilisimaneqarluarluni atugaasimavoq.

Atisaminni aamma aarnuaqarput, Inuillu aarnussat nukkassaatitut anersaanullu ajortunut illersuutissatut atortarsimavaat. 

Inuit paniinnarnikut sisamat ullumikkut Nuummi Nunatta Katersugaasivianiipput, sinneri sisamat Københavnimi Panum Instituttimi toqqorsimatinneqarput.

Tusarfik: Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu

 misissuiffigineqartarsimanersut pillugu sammisaqarpoq.

Qilakitsormiut

Uummannap eqqaaniittup Qilakitsup eqqaani inuit 1475-ip missaani iliverneqarsimapput. 

Iliverni marlunni nassaassaapput arnat arfinillit nukappiaqqallu marluk, taakkua kinguaariit pingasuupput ilerrillu inuttai ilaqutariaassimapput. 

Suna toqqutaasimanersoq ilisimaneqanngilaq, kisiannili ilimagineqarpoq ukiukkut ineqarfiusartumut peqqammernerup nalaani toqusimassasut. 

Amernut nermussuunneqarsimapput atisaqarlutillu. 

Arnat tallimat assigiingajannik kiinnamikkut kakiorneqarput, tassuunalu ilaqutariinnermut inuiaqatigiillu iluanni inuunerat qanoq inissisimanersoq takuneqarsinnaalluni. Arnani nukarlerpaaq 20-t missaannik ukioqarpoq kakiorneqaranilu: tamassuma takutippaa katissimanngitsuusoq meeraqaranilu. 

Kakiuineq inuit arnartaanni ukiuni tusintilippassuarni ilisimaneqarluarluni atugaasimavoq.

Atisaminni aamma aarnuaqarput, Inuillu aarnussat nukkassaatitut anersaanullu ajortunut illersuutissatut atortarsimavaat. 

Inuit paniinnarnikut sisamat ullumikkut Nuummi Nunatta Katersugaasivianiipput, sinneri sisamat Københavnimi Panum Instituttimi toqqorsimatinneqarput.

Tusarfik: Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu

Soqutigineqarluartoq

Saqqummiunneqartullu Uummannami innuttaasunit soqutigineqarluarput.

– Ilai tunniusimalluinnarput, assullu soqutiginnillutik, ilisimasatillu pillugit oqaluttuarusullutik. Allalli ilisimasaqarpallaanngillat. Kinguaariit akornanni tamanna assigiinngiiaarpoq, Sara Næss Elleskov oqarpoq.

Uummannami katersugaasivimmi pisortap Carina Jeremiassenip saqqummersitaq nutaaq innuttaasuniit takornarianiillu soqutigineqartoq oqaatigaa.

Namminerlu paasissutissat nutarterneqarneri pingaarutilittut nassuiaatigaa.

-Pingaaruteqartorujuuvoq, una ilisimatusartoq aamma Qilakitsoq pillugu ilisimasassarsiorluni atuarami taava iluatsillugu suleqatiginikuuarput taavalu nutarsarlugu taanna udstilling nutaaq.

Uummannami Katersugaasivimmi pisortaq Carina Jeremiassen

Nukannguaq Mathiesen ilinniartutut ikiortitut ilisimatusartoq Sara Næss Elleskov peqatigalugu Uummannap Katersugaasiviani saqqummersitsinermi ikiuutaavoq, peqataasimaninilu pissarsiaqaatigisimavaa.

-Oqaluttuarisaanitsinni ilisimasagut Ilisimatuussutikkut annikittuararsuusut tunngavilersukkamik taamaalilluta paasisaqarnerusarpugut ilisimatuussutsikkut tunngavilersukkanik ilisimasaqarnitsinnut tunngatillugu, kisianni uagut inuit paasinnittaaserput malillugu oqaluttuatigut ingerlatseqqinneqartartut nuannertorujuusarput oqaluttuarisaaneq eqqarsaatigalugu taamaattumik maaniinnera pissarsiaqaatigivara qanimut innuttaasuninngaanniit.

Ilinniartoq ikiorti Nukannguaq Mathiesen

Uummannarmiu Hans Grønvold Qilakitsormiunik inunnik panernikunik 1972-mi nassaartunut ilaavoq, qilakitsormiunillu ilisimatusarnerup suli soqutigineqarnera nuannaarutigaa.

-Misissorneqartarnerini taanna neriuutigisatsinniit annertunerujussuarmik massakkumut taakku kinguneqarneri taanna nuannaarutigisarparput, Hans Grønvold oqarpoq nangillunilu:

- Ilisimatusartup saqqummiutai taakku malissagaanni takusinnaavara annertunerusumik ilisimatusarfigineqarlutillu misissuiffigineqarneri suli ingerlasut, taamaattumik suli aamma siunissami annertusiartoqqinnissaat taanna ilimanaatilerujussuuvoq.

Hans Grønvold