Avannaani Jungersenip sermia ESA-p qaammaataasaanit assilisaq.Assi: ESA

Qaqqat seqummaannik misissuinermi angusat ilisimatuut tupaallaatigigaat

Qaqqat seqummaannik sermeqarfinneersunik naggorissaatissanik misiligaanerit assigiinngitsut uissuumminartumik inerneqarsimapput.

Misiligaaqqinnerit takutissavaat tamakku Kalaallit Nunaanni suliffissuarnik nutaanik pilersitsissutaassanersut.

Københavnip Universitiitiani Naasut avatangiisillu pillugit immikkortortaani ilisimatuut qaqqat seqummaannik sermeqarfinneersunik misissuileramik imatorsuaq ilimasuuteqarsimanngitsut, professor Andreas de Neergaard oqaluttuarpoq.

- Oqarsinnaavunga pisinnaasaannut assut qularsimalluta - arlaannut atorsinnaanersut.

Majsinik naatitsivinni naasullu ilaannik lupininik naatitsivinni qaqqat seqummakuinik Kalaallit Nunaanneersunik ilisimatuut naggorissaaserlutik misiligaasimapput.

- Naatitat naasullu tamakku assut tupigutsaatigisatsinnik naalluarnipilussuupput. Sivikitsuinnarmillu - soorlu qaammatini marlunni - naasut ujaqqat seqummakuisa tangii atorluarlugit tallipallattorujussuupput.

Aamma atuaruk FUTURE GREENLAND Kalaallit Nunaata 'sanngeequtai' Minik Rosingip iluaqutissanngortinniarpai

Ilimagineqartoq unaavoq qaqqat seqummakui kiattuni naatitsivinni sualuttumik naatitsiviusarsimasumut assorsuaq iluaqutaasoq. 

- Aammalu nunani ineriartortuni naasorissaasunut mikisunik nunaatilinnut naatitsiviluttunut pissarsiarisinnaasunut allanut naleqqiullugu seqummat atorluarneqarsinnaassaqisut.

- Atorluaasinnaasunut ilaapput naasorissaasut akuutissanik atuerusunngitsut, tamakkumi akuutissartaqanngitsunik atuerusuttuupput.

Professori ujarassiooq Minik Rosing qaqqat seqummaannik atuinissamik isumassarsisuuvoq. Taassuma eqqarsaatigisimavaa nunarsuarmi nuna naggorinnerpaaq tassaammat sermersuaqarfiup kingulliup uniffigisimasaata eqqaa. DR-imit apersorneqartilluni taama oqarpoq.

- Sermip aqqusaakkani sequtsertarpaa nunalu naggorilluinnartoq saaminut ajattartarlugu. Maanna Kalaallit Nunaanni sermip kingulliup sinnikuata atortussaq taama ittoq pilersippaa.

Qaqqat seqummakuinik Kalaallit Nunaanneersunik avammut tuniniaaniaraanni kingunissaa maannangaaq oqaatigineqarsinnaanngilaq. Klimali eqqarsaatigalugu taanna Nunatsinnit tunissutaasinnaavoq ajunngitsoq.

- Atortussiap naasunut iluaqutissartaa tassaavoq silaannaap CO2-anit nusussilluni CO2-mik nunarsuup silaannartaanit tigusisarami, Minik Rosing DR-mut taama oqarpoq.

Ilisimatuussutsikkut suliniut Novo Nordiskimit qanittukkut 5 millioner koruuninik aningaasaliiffigineqarsimavoq, ilaatigut Brasialiami naatitsivinni qaqqat seqummaannik annerusumik misiligaanernut atortussanik.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat