Qaqortup Katersugaasivia Inuit oqaluttuassartaannik saqqummersitsivoq

Inuit Canadami ukiut 100-t matuma siorna inuunermi atugaat pillugit Qaqortup Katersugaasiviani maajip 22-iata tungaanut saqqummersitsisoqassaaq. Akureyrimi Stefansson Arctic Institute suleqatigalugu saqqummersitsisoqarpoq. Issittumi ilisimasassarsiortup Vilhjalmur Stefanssonip piffissami 1013-imit 1918-imut Canadami inuit akornanni ilisimasassarsiortarnerani assilisanik filmillu saqqummersitsinermi qitiutinneqarput.
Allattoq Peter Troelsen, Simon Uldum
apriilip 10-at 2013 06:02

Maani Nunatsinni Inuit Canadamiittut ukiut 100-t matuma siorna atugaannut naleqqiutissagaanni uagut siuarsimanerujussuuvugut, inuiaappullu nuttartut islandimiumit ilisimasassarsiortumit tikeraarneqartarsimasut.

-Inuusuttut taamaaasillutik siulimik inuunermi atugaat paasisaqarfigisinnaavaat, qujanartumillu inuusuttorpaaluit saqqummersitsineq soqutigisupilussuullugu alakkarsimavaat. Atortorissaarutit taamani nutaaliaasut atorlugit assilisat filmiliallu amerlasuut saqqummersippagut. Atortorissaarutillu taakku inuit Canadamiittut siullerpaamik takusimassagaat ilimanarluinnarpoq, Qaqortumi katersugaasivimmi pisortaq Ole G. Jensen oqaluttuarpoq.

Maani nunatsinni illoqarfinni anginerusuni illoqarpoq nunaqarfinnilu illut issuinnaat najugarineqarlutik, innuttaasullu inunnut Canadamiittunut naleqqiullugit nutaaliaanerujussuarmik inuusimapput. Canadamimi toqqini najugaqarnerusimapput.

-Saqqummersitsinermi assit takoreerlugit Nunatsinni Canadamut naleqqiullugu siuarsimanerusimavugut. Assit alutornarluinnartut saqqummersippagut. Saqqummersitsineq ulluinnarni nalunaaqutaq qulinit ualikkut sisamat tungaanut alakkarneqarsinnaavoq, sapaatikkullu ataatsinit sisamat tungaanut ammasarpugut, Ole G. Jensen oqarpoq.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq