- Ataatsimiititsinerit ingerlanneqartussat nalinginnaasumik ingerlanneqassapput, Jens Frederik Nielsen oqarpoq.Assi: KNR

Qaartartumeerinissamik siorasaarisoqaraluartoq ataatsimiititsinerit naalakkersuisup taamaatiinnanngikkai

Politikkikkut isumaqatigiinngittoqaraluartoq qaartartumeerinissamillu siorasaarisoqaraluartoq Jens Frederik Nielsen nalorninani Kuannersuit pillugu innuttaasunik ataatsimiititsinerit ingerlanneqarnissaat aalajangiusimavoq.

Naalakkersuisut Kuannersuit pillugit innuttaasunut ataatsimiititsinissaannut, sapaatit akunnerata tulliani ingerlanneqartussani, atatillugu qaartartumeerinissamik sakkulersornernillu imaqartunik siorasaarinermik ippassaq tallimanngornermi tigusaqarput.

Siorasaarinerit inunnit arlalinneernersut qanorpiarlu anngunneqarsimanersut suli ilisimaneqanngilaq.

AAMMA ATUARUK Siumut aalajangersimaannartoq: Nunatta kujataani innuttaasunik ataatsimiititsinissat kinguartinneqartariaqarput

Innuttaasunik ataatsimiisitsinerit peqatigiiffinnit, innuttaasunit politikeriillu ilaannit kinguartinneqarnissaat kajumissaarutaavoq.

Tamannali aatsitassanut naalakkersuisumit Jens Frederik Nielsenimit itigartitsisutigineqarpoq.

Jens Frederik Nielsen, Demokraatinut aamma suilittaasussoq, innuttaasunut ataatsimiitsitinerit kinguartinneqassanngitsut, naalakkersuisunilli peqataasoqassanngitsoq Qanoruumi tallimanngornermi apersorneqarnermini oqaatigaa.

Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:

  • Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
  • Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
  • Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
  • Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
  • Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.

Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.

- Siorasaarinerit toqqammavigalugit uanga naalakkersuisutut soqutiginngiinnarsinnaannginnakkit, aalajangersimavunga politikerit peqataasusssat ataatsimiititsinernut ilaassanngitsut.

- Taamaattorli ingerlatseqatigiiffiup Greenland Mineralsip ataatsimiititsinerit ingerlanniarlugit aalajangerpaat. Oqartussaniit atorfilittat peqataassapput, Jens Frederik Nielsen oqarpoq.

Naalakkersuisuniillu innuttaasunik ataatsimiisitsinerni peqataasoqannginnissaa naalakkersuisup ajornartorsiutaasorinngilaa.

- Ataatsimiititsinerit ingerlanneqartussat nalinginnaasumik ingerlanneqassapput.

- Aamma eqqaassavara tusarniaaneq ornigunnerinnaanngimmat. Kinaluunniit Nunatsinni aarlerisaqaruni isumaqaruniluunniit allakktsigut tunniussisinnaavoq, Jens Frederik Nielsen oqarpoq.

Kuannersuit avissaartuutsisoq

Kuannersuilli pillugu ataatsimiisitsiniarnerit kujataani tamanit isumaqatigineqanngillat.

Stine Egede Inuit Ataqatigiit sinnerlugu Kommune kujallermi kommunalbestyrelsemi ilaasortaavoq, innuttaasunillu ataatsimiititsinernik kinguartitsisoqannginniarnera naammaginngilluinnarpaa.

- Tupinnartorujussuuvoq, innuttaasunillu ataqqinninnginnerujussuuvoq, Stine Egede oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut Kuannersuit pillugit qaartartumeerinissamik siorasaarinermik tigusaqartut

Kuannersuarni aatsitassarsiornissaq nunatsinni partiit annersaanni Siumumi avissaartuutsivoq.

Innuttaasunut ataatsimiititsinissat kinguartinneqarnissaat Siumup sapaatit akunnerani matumani tassanngaannartumik siunnersuutigaa, naak Siumut aatsitassarsiornissamut suliniummut ukiorpassuarni illersuisuugaluarluni.

- Innuttaasut kujataanilu qinikkat oqariartuutaat avaqqutiinnassallugu pissusissamisuunngitsoq isumaqarpunga, Vivian Motzfeldt naalakkersuisut ataatsimiititsiinnarniarlutik aalajangernerata kingorna KNR-imut oqarpoq.

Kuannersuit pillugit innuttaasunut ataatsimiititsinissat unitsinneqarnissaanut Siumup tassanngaannartumik nalunaaruteqarnera Demokraatit kamaatigaat.

- Ima paasineqassanngilaq Siumut uagut utaqqiinnaripput. Suleqatigiinnerput soorunami nalilersorparput. Taanna unneqqarillunga oqaatigisissavara. Patajaatsumik sulissagutta, patajaatsumik naalakkersuisoqatigiissagutta suleqativut tatigisinnaasariaqarpavut, Jens Frederik Nielsen oqarpoq.