Puisit nungutaalinngillat

Puisinit tunisassiaasinnaasunik nunani allani nioqquteqarsinnaaneq ajoqutissartaqanngitsoq nunat tamalaat eqqissisimatitsinissamik suliniaqatigiiffianit IUCN-mit aalajangerneqarpoq.

IUCN, nunat tamalaat eqqissisimatitsinissamik suliniaqatigiiffiata sapaatip akunnera qaangiuttoq naqissuserpaa puisi uumasuni nungutaanissamik ulorianartorsiunngitsoq, naalagaaffippassuarnullu kajumissaarutigaa puisinit tunisassiaannit nioqqutissiornissamut akornusersueqqunagit imaluunniit inerteqqutinik inatsisilioqqunagit.

IUCN-ni ataatsimeersuartitsimmat inuit 5.000-t missaaniittut Bangkokimi peqataapput, ataatsimeersuaqataasut uumasut pinngortitami nungutaannginnissaat kiisalu pinngortitamik eqqissisimatitsinissamik 1948-mili suliniarput.

Aalisarnermut Piniarnermullu pisortaqarfimmi pisortamit Amalie Jessenimit tusagaq nuannaajallaataavoq, Amalie Jessenip neriuutigaa EU-p kommissionertaavanit maluginiarneqassasoq.

Canadami inuit kattuffiannit, ITC Inuit Taperisat of Canada-mit, Bangkokimi siunnersuuteqartut ilaat, John Cheeckoo oqarpoq avannaani issittormiunut puisit nungutaaqqajaalinnginneranik aalajangersagaliorneq inunnut iluaqutaassasoq.