Puisit amii uninngaannartut amerligaluttuinnarput
Taamaattumillu puisit amii uninngaannartut amerligaluttuinnarput. Great Greenlandimi Qaqortumi puisit amii 200.000-it sinnerlugit pisiarineqarsimanngitsut uninngaannarput. Taakkulu saniatigut Great Greenlandip Glostrupimi immikkoortortaqarfiani ammit tusintilikkaat uninngaannarlutik.
DR-imi tusagassiortup tuniniaanermut pisortaq Michael Nielsen Glopstrupimi pulaarpaa.
- Tamaani puisit amii 70.000-t missaanniipput. Great Greenlandili ingerlalluarnerugallarmat tamaani amerlanerpaamik 5.000-it uninngasuutigineqartarput, aatsaallu immikkoortiterneqartut uninngasuutigineqartarlutik.
- 2008-mi decembarip qaammataani amminik akitsorterilluta malugaarput puisit amiinik tunisaqarniarnerput ajornarnerulertoq, ullormiit ullormut puisit amiinik tunisineq unittutullusooq ippoq. Ammilli allat aamma taamani tunisaajunnaarsimagaluarput, maannali minkit teriannissat ammillu torsusuunik meqqullit tunisaaqqilersimapput, kinamiullu annertuumik pisiortorsimallutik. Uagulli EU-mi oqallinnermit eqqugaanerlussimavugut, inuimmi isumaqalersimagamik puisit amiinik pisineq inerteqqutaasoq. Uffali uagut amiitivut Kalaallit Nunaanneersuusut naggueqatigiit Inunnit pisaammata eqqugaasussaanngikkaluartut.
- Piniartunik nalunngisaqarpunga amminik tunisinermik isumalluuteqartunik maannalu puisit amii tuniniarnerisa ajornartorsiutigineranni inuppassuit eqqornerlunneqarput, Great Greenlandimi tuniniaanermi pisortaq Michael Nielsen oqarpoq.
Nunat avannarliit ministeriisa aalajangersaasartuini nunap ilaanut instituti ilisimatuutut misissuiffimmi ilisimatusartuuneq Rasmus Ole Rasmussen Namminersorlutik Oqartussat nunaqarfinni ineriartornermik misissuineranni ilaasoq, oqarpoq puisit amiinik tunisaqannginnermit piniartut eqqugaanerluttut.
- 50.000-it koruuninik minnernilluunniit agguaqatigiisillugu isertitalinnik ilaqutariinnik nunaqarfippassuarni inoqarpoq, inuuniarnerallu ajornakusoorpoq.
Namminersorlutillu Oqartussat nunaqarfinni assigiinngitsuni assigiinngissutsit suunerinik misissuinermik annertuumik aallartitsisimavoq, nunaqarfippassuaqarpormi taakkunanilu inuuniarnermi assigiinngissutsit annertupput. Misissuinerlu aallaavigalugu nunaqarfinnut politikkiliotoqassaaq.
- isumaqapunga piniartutut inuuneq siunissaqartoq. Siullermik nunatsinni piniartut tunisassiaannik pisisartoqarpoq, maannalu tunisassiat immikkut aallaavillit soqutigineqaleraluttuinnarlutik, taakkulu ilagaat tunisassiat Kalaallit Nunaanneersut. Aammalu takornariat nunatsinnukartartut amerliartuinnarput, piniartullu tassani aamma pingaaruteqarput, takornariammi amerlasuut piniariarlutik nunatsinnukartarmata. Kingullertulli, piniartut suliffinnut allanut peqataaleraluttuinnarput, soorlu aatsitassarsiornermi. Maanna ajornartorsiutigisagut annertugaluartut neriulluarpunga, Rasmus Ole Rasmussen oqarpoq.
