Puisinniariaaseq suli oqallisaavoq

Puisinniartarneq pillugu oqallinneq ingerlajuarsinnarpoq, misissuinerit kingulliit ilaatigut soorlu takutimmassuk, avaartaannarlugit puisinniartarneq naalliutsitsinerunnginnerpaasoq.

Uumasut pillugit ileqqorissaarnissamut Ataatsimititaliap siulittaasuanit isuma tamanna ilaatigut tapersersorneqarpoq.

Canadami ilisimatusartut ilaata ilisimatuutut allaatigisamini isummersuutigaa, avaartarlugit puisinniartarneq aallaallugit puisiniartarnermit salliutinneqartariaqartoq, aallaallugimmi puisinniaraanni ilaatigut pissattoornartarmat, uumasoortitallu tammaannarsinnaapput kivillutillu sivisuumik toqujartortarsinnaallutik.

Uumasut nakorsaanerat, Carsten Grøndahl, Københavnimi Uumasuuvissuarmeersoq, aamma avaartaannarlugit puisinniartarnermut isumaqataavoq. Puisi avaarneqaraangami ingerlaannaq ilisimajunnaartarpoq, malugisaqartarnanilu.

-Avaartaasunilli isiginnittunut immaqa sakkortorpasissinnaavoq, puisimi aanaaqaluni pikittarpoq, isumaqarnartarporlu puisi naalliungaatsiartartoq, Carsten Grøndahl oqarpoq. Uumasut pillugit Ileqqorissaarnissamut Ataatsimiititaliap siulittaasua, ilisimatooq Peter Sandøe, isumaqarpoq, avaartaannarlugit puisinniartarneq ajunnginnerpaasoq, aammali oqarluni aallaammik anaattamilluunniit piniaraluaraanni tamatigut peqqissaarluinnartariaqartoq.

Uumasut Illersuiniaqatigiiffianni pisortaanerup Ole Münsterip aamma nassuerutigaa avaartaannarlugit puisinniartarneq immaqa ajunngikkaluartoq, oqarlunili puiserpassuit pissanneqartartut sulilu toqulluanngitsut pilanneqartarlutik.

- Uumasut nakorsaasa ukiuni kingullerni misissuinerisa pingasut takutippaat, puiseeqqat avaartaannarlugit pisarineqartut 5,5 procentii pilanneqarnerminni suli toquissimasanngitsut, Ole Münster, aviisimut Jyllands-Postenimut oqarpoq.