Puisi pillugu suliaq Naalakkersuisut ingerlateqqippaat

Puisi pillugu suliami eqqarsuussisut aqqutigalugit taarsiisussanngortinniarneqaraluartut aqqaneq marluk Nunatta Eqqartuussiviani pinngitsuutinneqarput februarip pingajuani. Nunatta Eqqartuussiviata tunngavilersuutigaa taamanikkut naalakkersuisuusut nalunngereersimassagaat aningaasaliinermi annertuumi annaasaqaratarsinnaaneq.

Eqqartuussissutip tunngavilersuutai misissoreerlugit Naalakkersuisut aalajangerput suliaq Østre Landsret-imut ingerlateqqinniarlugu.

- Naalakkersuisut eqqartuussinerup inernerata inatsisitigut naatsuaraannannguamik tunngavilersorneqarnera naammaginngilaat. Aamma eqqartuussinerup inernera suliatut ataatsitut nalilerneqarnera naammaginngilaat, suliakkiutigineqartummi immikkoortuum-mata marluk, taama Naalakkersuisut nalunaarput.

- Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput suliaq eqqartuussivimmi iternga tikillugu suliarineqarsimanngitsoq, tassami eqqartuussinerup inernerani inatsisit naapertorlugit suliakkiunneqartut assigiinngitsut marluk isummerfigineqarsimanngimmataluunniit. Tamakku saniatigut eqqartuussinerup inernerani naliliiffigineqanngilarluunniit taamanikkut suliffeqarfimmi siulersuisuusimasut ingerlatsisuusimasullu suliniutip inger-lasinnaajunnaarneranik ilisimasaqalereeraluarlutik ingerlaniinnarsimanerannik, taama Naalakkersuisut nalunaarput.

Eqqartuussivimmut suliakkiissut marlunnut immikkoortinneqarsimavoq, siulleq eqqar-tuussivimmut suliassanngortitaq pineqartoq tassaalluni Namminersornerullutik Oqartus-sat suliffeqarfimmut 12. mio. koruuninik sillimmassiisimanerat. Suliakkiutip aapparaa Namminersornerullutik Oqartussat akiliisinnaajunnaarnermi pigisaqartut (akiitsoqarfigi-neqartut) sinnerlugit suliakkiinerat, matumani pineqarluni Kinamut aningaasanik nuussi-simanermut atatillugu taarsiisoqarnissaanik piumasaqaat. Kiisalu aamma suliffeqarfiup siusinnerusukkut matuneqarsimannginneranut atatillugu taarseeqqusinermik suliaq.