Narsaq Kuannersuarni aatsitassarsiorsiortoqalerneratigut allanngungaatsiarsinnaasoq, suliniutit angisuut pillugit immikkut ilisimatusarsimasoq, professori naliliivoq.

Professori: Aatsitassarsiorfik Narsamut naassaanngitsumik allannguissaaq

Kuannersuarni aatsitassarsiornerup Narsami inooqatigiinnut aningaasaqarnikkullu pitsaasumik ajortumillu naassaanngitsumik allannguissasoq, professori suliniutit angisuut pillugit immikkut ilisimatusarsimasoq naliliivoq.

Narsaq Kuannersuarni aatsitassarsiorsiortoqarneratigut naassaanngitsumik allanngortinneqassaaq.

Nuummi Ilisimatusarfimmi Aalborg Universitetimilu civilingeniøri aamma professori suliniutit angisuut pillugit immikkut ilisimasarsimasoq, Anne Merrild Hansen naliliivoq.

- Suliniutip taama ittup illoqarfiup qanoq ittuunera allannguiffigissavaa – inuiaqatigiillu qanoq ittuunerat aamma allannguiffigissallugu.

Anne Merrild Hansen nammineq Narsami peroriartorpoq, taassumalu Issittumi illoqarfiit aatsitassarsiorfiusut ilisimatusarfigisimavai aatsitassarsiornermullu atatillugu pingaartumik inuiaqatigiinnut sumiiffimmilu aningaasaqarnermut pitsaaqutasut ajoqutaasullu misissuiffigisimallugit

Aatsitassarsiornerullu Narsami innuttaasut inooriaasiat qanorlu ilusilersugaanerat qularnanngitsumik sunniivigissavaa.

Kuannersuarni aatsitassarsiornermi sulisussat amerlassusaat
 

Aatsitassarsiorfiup sanaartornera ukiunik pingasunik sivisussuseqassaaq, tassani 1.100-it missaanniittut sulisorineqarnissaat pisariaqartinneqassaaq. Taakkunannga 200-it missaanniittut kalaaliussapput sinnerilu avataanit tikisitaassallutik.

Aatsitassarsiornertaani 700-it sinnerlugit aatsitassarsiorfimmi sulissapput. Ikinnerpaamik 300-it kalaaliussapput.

Paasissutissarsiffik: Greenland Mineralsip nalunaarusiai, VSB aamma VVM - tamarmik 2020-meersut

Narsami maannakkut innuttaasut 1.300-it missaanniipput. Greenland Mineralsillu avatangiisinut naliliinera 2020-mi decembarimeersoq naapertorlugu Kuannersuarni aatsitassarsiorfiup sanaartornerata nalaani 1.100-it missaanniittut sulisorineqassapput.

Avataanit suliartortut utaqqiisaarummi ineqarfiugallartuni Narsami Narsarsuarmilu najugaqassapput.

Aatsitassarsiorneq aallartikkuni – naatsorsuutisatullu ukiuni 37-ni aatsitassarsiortoqarnerani – inuit 700-it sinneqartut aatsitassarsiorfimmi sulissapput, taakkunannga ikinnerpaamik 300-it kalaaliussallutik. Avataanit tikittut illoqarfeeqqami nutaami aatsitassarsiorfiup qanittuaniittumi najugaqassasut, Greenland Minerals paasissutissiivoq.

- Amerlanerpaat avataanit tikittuunissaat naatsorsuutigineqarpoq. Suliartorlutik tikittut nalinginnaasumik angutaassapput, Anne Merrild Hansen oqarpoq.

Tamanna Greenland Mineralsip inuiaqatigiinni piujuaannartitsineq pillugu nalilersuinermi aamma siulittorpaa. Naak Narsami arnat sulilersinneqarnissaat ukkatarineqangaatsiaraluartoq atorfiit annermit angutinit atorfigineqassapput.

AAMMA ATUARUK NOAH: Kuannersuarni seernartulinnik kinitsiviliorusunneq isumaqanngilluinnarpoq

Illoqarfinni aatsitassarsiorfiusuni allani anguterpalunnerusumik piorsarsimassuseqalertoq, Anne Merrild Hansen oqarpoq.

- Illoqarfinni aatsitassarsiorfiusuni amerlasuuni arnanut kinguaassiutitigut innimiilliornerusoqalertartoq nalunngilarput, aamma oqaluttuarisaanitsinnit inuusuttut sanasut amerlasuut nunatsinnut G50-ip G-60-illu sanaani tikerarneranit ilisimavarput, tassani kissaatiginngisamik naartulertoqarlunilu uersakkanik meeraqalerpoq.

Aamma aangajaarniutinik atornerluineq, innimiilliorneq annertunerulertartut aamma nunaqavissut nunamilu allamiut akornanni nakuusernerlu illoqarfinni aatsitassarsiorfiusuni angisuuni takussaasarput. Tamannali iliuuseqarfigineqarsinnaasoq, Anne Merrild Hansen erseqqissaavoq.

Tamannalumi Greenland Mineralsip aamma pinaveersaartippaa. Aatsitassarsiutileqatigiiffik naapertorlugu sulisut tamarmik ’pissuserissaarnissamut malittarisassanik’ atsiugaqassapput. Taanna imigassamik aangajaarniutinillu inerteqquteqarnermik, kulturikkut ilisimmaarinnissamut ilinniagaqarnermut piumasaqaateqarnermik nunamilu allamiut suliartortut imerniartarfinneeqqusaannginnerannik ilaatigut imaqarpoq.

Tassungali taarsiullugu timersornermi inuiaqatigiinnullu nunaqavissunut ataatsimoorneq ’inooqatigiinnermi iluaqutaasutut isigineqarluni’ akuerisaavoq.

Aningaasaqarnikkut Narsami siuariartoqassasoq

Suliffiilli anignaasat assigaat. Narsamit aallarartut sumiffiillu amigaataasut ukiuni qulikkaani unammillissutigineqarpoq. Kuannersuarnilu aatsitassarsiorneq tassuuna iluaqutaangaatsiassaaq.

- Narsap inuerukkiartorneranik malinnaasut, tamaanilu aningasarsiornerulernissamik inuussutissarsiornerulernermillu kissaateqartut, suliniut una qujarutissavaat, Anne Merrild Hansen oqarpoq.

Alaskami Canadamilu illoqarfinni aatsitassarsiorfiusuni innuttaasut aatsitassarsiorfimmi suliffissuarmiluunniit sulerusuttut nioqqutissanillu kiffartuussinermillu aatsitassarsiorfimmut sulisuinullu suliaqartut iluanaaruteqangaatsiarput.

Illoqarfiit saperuttaanneruleput tamannalu inunni ineriartornermut peqataasuni aningaasaqarnikkut malugineqarsinnaavoq. Narsami aamma taama pisoqassasoq, Anne Merrild Hansen naliliivoq.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisoq: Kuannersuarni seernartulinnik kinitsivik isumassarsiatsialaavoq

- Narsaq saperuattaannerulissaaq, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Illoqarfinni aatsitassarsiorfiusut ilaanni inuit akornanni eqimattakkaartoqalerpoq: Ilat ineriartortoqarnissaanut paasinnillutik peqataallutik aningaasarsiaqarnerulersut ineriartornermullu peqataanissaminnut nukissaqartut.

Innuttaasut ilaannut inuuneq ilungersornarnerulaarpoq, pingaartumik inuuniarnikkut ajornartorsiuteqareersunut. Naak aatsitassarsiorfiup sulisuinut ilinniartitsisoqarluarlunilu piginnaanngorsaasoqaraluartoq suliffiit unammillissutigineqakkajuttarput, taamaalillunilu inuuniarnikkut ilungersunartarluni.

- Eqimattat sanngeereersut ineriartornermik iluaqutissarsivallaanngitsut tassaakkajupput atornerluineruleratarsinnaasut, tamanna pissutigalugu najugakkami inuiaqatigiinni najugaqartut akornanninaliliinnginnerulertoqarneranik tamanna kinguneqarsinnaavoq, Anne Merrild Hansen oqarpoq.

Aarlerinaatilik: Aatsitassarsiorneq matuppat Narsaq matussasoq

Naak Narsap eqqaani aningaasaqarnerulernissaanut periarfissagissaaraluartoq illoqarfinni annertuumik suliniuteqarfiusuni sumiiffimmi aningaasaqarnerup annerpaartaa aatsitassarsiornermut atuumassuteqartarpoq.

Aatsitassarsiorneq matugaangat illoqarfik aamma matusarpoq – imaluunniit inueruttarpoq. Narsami aamma tamanna nalaanneqarsinnaasoq, Anne Merrild Hansen oqarpoq.

- Sumiffimmi inuiaqatigiinni isertitat aalajangersimasut pingaartumik apeqqutaagaangata suliniutip naammassinerani aarlerinarnerulertarpoq. Narsaq siuariarluni aatsitassarsiornerup uninnerani unissanersoq piviusumik ernumassutissaavoq.

AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsip naalakkersuisut qaartartoq pillugu taamaatitsinerat ajuusaarutigaa

Taamaattoqartariaqanngilarli. Greenland Mineralsimmi piareersarnermi ilaani kommuni Namminersorlutik Oqartussallu nunaqafissunut Kuannersuarni aatsitassarsiornerup qanoq iluaqutaasinnaanera aamma isumaqatigiissuteqarfiginikuuai.

Tassani sumiiffimmi inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik nunaqavissunut ilinniartitsinissat, pisisarnissat suliniutinullu tapersiinissat assersuutigineqarsinnaapput. Uanilu aatsitassarsiornerup ingerlanerani ukiuni 37-ni suliffissaqarnerunissaa aamma aatsitassarsiorfiup matunerani qulakkeerneqarsinnaavoq.

- Tassani pilersaarusiornikkut inuussutissat allat aamma aatsitassarsiornerup illuatungaani attanneqarsinnaasut, aatsitassarsiornerup ingerlaneranut attuumassuteqanngitsumik atorneqarsinnaasut qanoq taperserneqarsinnaanersut misissorneqarsinnaasut eqqarsarpunga, Anne Merrild Hansen oqarpoq.

Isummersuutit