Qallunaat oqaasiisa tuluit oqaasiinik taarserneqarnissaannut siunnersuut eqqumiigineqarpoq

Naalakkersuisoqatigiinnit qallunaat oqaasiisa tuluit oqaasiinik taarserneqarnissaannik politikkikkut nalunaaruteqarnermut pisut ingerlanneqarsimanerat eqqumiilluinnartoq, tamannalu Kalaallit Nunaata piareersimaffiginngikkaa, oqaatsit pillugit immikkut ilisimasallit siulittaasuat aviisimut AG-imut oqarpoq.

Tamannali allanngortinniarneqalerpoq. Tuluit oqaasii qallunaat oqaasiinit salliutinneqarnerulissapput allamiullu oqaasiisut siullertut inissisimalissallutik.

Taama nalunaarneq Københavns Universitetimi professorip Anne Holmenip tupaallaatigaa.

Taanna Københavns Universitetimi sanileriinnik oqaaseqarneq pillugu ilisimatusarfimmi aqutsisuuvoq, nunallu tamalaat akornanni immikkut ilisimalinnut, naalakkersuisoqatigiiusimasunit, Siumut siuttoralugu, qallunaat oqaasiisa tuluit oqaasiinik taarserneqarnissaat isumassarsiatsialaanersoq misissorneranut siulittaasuuvoq.

- Tuluttoorsinnaanerup pitsanngorsarneqarnissaanik pisariaqartitsineq atuuppoq. Tamanna immikkut ilisimasalittut suleqatigiissitatsinnit akuersaarneqarpoq. Kisianni Kalaallit Nunaat tuluit oqaasiinik salliutitsilernissamut piareersimanngilaq, Anne Holmen aviisimut oqarpoq nangillunilu.

- Oqaatsinik marlunnik kinguneqanngitsumik allannguinertaqanngitsumillu pingaarnersiuinermik allanngortitsisoqarsinnaaneranik upperinnissalluni uppiavallaarneruvoq. Suliaq tamanna sivisussaaq. Suliassaq nukingiutipilunneqarpat eqqugassat arlaqassapput, minnerunngitsumik inuusuttut Danmarkimi ilinniagaqarnissamut periarfissaat.

Anne Holmenillu oqaatigaa, tuluttut pisinnaasaqarneq suli pitsanngorsartariaqartoq, tamannali anguneqassappat piareersarnissaq pisariaqarpoq - ilinniartitsisunngorniartarnerullu aaqqissuunneqarnissaa tuluttullu ilinniartitsisinnaasunik ilinniartitsisoqartariaqartoq aamma oqaatigaa