Naaja Nathanielsen Danmarkimi ministerimut oqarpoq: - Politeeqarfittaarusulluta oqarutta soorunami iliuuseqarfigineqartariaqarpoq

Kalaallit naalakkersuisut assigiinngitsut, Kangaatsiami politeeqarfiliortoqarnissaa ukiuni arlalinni kissaatigisaraluaraat, Kalaallit Nunaanni Politiit pisariaqarsorinngilaat. 

Kangaatsiaq nunatsinni illoqarfinni kisiartaalluni politeeqarfeqanngilaq. 

Tamanna Danmarkimi inatsisinik atuutsitsinermut ministerip Nicolai Wammenip (Socialdemokratiet) folketingimut ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Naaja H. Nathanielsen taama akissuteqarfigaa. 

Danskit naalakkersuisuusimasut Kangaatsiami politeeqarfiliortoqarnissaanut itigartitsisimanerat pillugu danskit maannakkut naalakkersuisuisa attatiinnassaneraat Naajap apeqqutigisimavaa.

- Kalaallit Nunaanni Politiit Kangaatsiami namminersortumik politeeqarfimmik ingerlatsinissaq maannakkut pisoqartarnera innuttaasullu amerlassusaat aallaavigalugit Kalaallit Nunaanni Politiit akissumminni imminut akilersinnaannginnerarpaat, allakkamilu Nicolai Wammen nassiussisutut allaqqavoq.  

Inatsisinik atuutsitsinermut suliassaqarfik Danmarkimit akisussaaffigineqarpoq.

Nicolai Wammenip Naaja H. Nathanielsenimut akissuteqarnermini Kalaallit Nunaanni Politiit naliliinerat innersuussutigaa. Assi © : Sebastian Elias Uth/Ritzau Scanpix

Ministerip politeeqarfeqalernissaanut tunngatillugu akuersinerluni akuersinnginnerluniluunniit ersarissumik akissutiginagu toqqissisimassutsimut ukiup siuliani misissuineq innersuussutigiinnarpaa.  

Misissuinerup, kalaallit innuttaasut 83 procentii najugaqarfimminni toqqissisimanerat takutippaa, 88 procentiilu politiinik ikiorneqarumaarnertik naatsorsuutigaat. 

Nicolai Wammenip Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Ministeriaqarfimmit aamma ukiup siuliani misissorneqarsimasoq saniatigut innersuussutigaa, tassani 80 procentiisa politiit attavigiuminarnerarpaat. 

Tusarnaartariaqartut

Inatsisit atuutsinneqarnerannut ministerimit akissutigineqartoq, Naaja H. Nathanielsenimit nuannarineqanngilaq. 

- Tamanna isumaqatiginngilluinnarpara, oqarpoq, nangillunilu:

- Politeeqarfittaarusulluta ukiuni arlalinni aammalu naalakkersuisooqatigiit assigiinngitsut nalaanni oqariartuutigisimagutsigu, Danmarkimiit soorunami iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

Aamma Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Ministeriaqarfiup aalajangiisussaatitaanerup Kalaallit Nunaanni Politiinut, Naajap oqarnera naapertorlugu tunniunneqarsimanera ”soqutiginartippaa”. 

- Danskit politikkianni aamma takuneqarsinnaavoq, amerlisaasoqarnissaanut tunngatillugu pingaarnersiuinernulluunniit politikerit isumaat tunngavigineqakkajunnerusarpoq. Tamanna aamma Kalaallit Nunaanni atuuttariaqaraluarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. 

Amerlasuut isumaqataasut

Kangaatsiami politeeqarfittaarusunneq naalakkersuisunit Inatsisartuniillu arlaleriarluni saqqummiunneqartarpoq. 

Sermitsiami ilanngutassiaq naapertorlugu, naalakkersuisut Naaja H. Nathanielsen inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisuugallarmat politeeqarfittaarusuttoqarnera februaarimi saqqummiuteqqippaat. 

Folketingimut ilaasortaasimasup Inuit Ataqatigiinniit Aaja Chemnitzip politeeqarfittaarusuttoqarnera februaarimi saqqummiuppaa. Tassani Kangaatsiami sakkortuunik pisoqarsimanera eqqaavaa. 

Angut illoqarfimmi ukiup siuliani marsimi aallaasersoreerluni akunnerit arfinillit qaangiummata aatsaat tigusarineqarpoq.

Angut Kangaatsiami innuttaasunut arlalinnut savimmik 2021-mi,saassussereersoq akunnerit sisamat qaangiummata aatsaat tigusarineqarpoq. 

Politikerit Kangaatsiami politeeqarfiliortoqarnissaanut, naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut tuaviornerpaamik saaffiginnissasut 2022-mi isumaqatigiissutigaat.