Assi: Suzanne Hamilton/Flickr Creative Commons

Plastikkimik atuinikinnerulernissamut siunnersuut taperserneqartoq

Naalakkersuisut, kommunit inuussutissarsiortullu suleqatigalugit piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu plastikkimik atuinikinnerulernissamik, Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat partiit amerlanerussuteqartut isumaqatigiillutik akuerisassanngortippaat.

Mimi Karlsenip (IA) kissaataa piviusunngussappat, Nunatsinni plastikkimernit sumut tamaanga eqqakkat takussaajunaarsinaapput.

Naalakkersuisut ukiut siuliinili mingutsitsinikinnerulernissaq  suliniutigereerpaat. Tamattalu akisussaaqataasuusugut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu ataatsimiititaliami siulittaasoq oqarpoq:
 - Imartatsinni mingutitsinerup 70 %-ia plastikkininngaaneersuuvoq, taamaammat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu iliuuseqartariaqarpugut tamattaalluta, Ataatsimiititaliami siuilittaasoq Doris J. Jensen taama oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Plastikkimik atuinerup killilersorneqarnissaa Mimi Karlsenip siunnersuutigaa

Plastikkimik atuinikinnerulernissamut iliuusissanik suliniutissanillu pilersaarusiamut aningaasaliisoqarnissaa siorna aaliangerneqarpoq. Inatsisartummi ukiakkut ataatsimiinnerminni Avatangiisinut Aningaasaateqarfimmik pilersitsissallutik aaliangiuppaat,  tassungalu siunertamut milliuni koruunik immikkoortinneqarpoq. 


Taamaaliornerli naammangitsoq, siunnersuteqartoq isumaqarpoq. Tassami  assersuutigalugulu inuussutissarsiortut, kommunit allallu aamma peqatiserineqarnerisa saniatigut:
- Taassuma saniatigut soorunami aamma inuinnarnut angerlarsimaffimmi atuinermik plastikkimik millisaasinnaanermik paasititsiniaanerit aqqutigalugit saqqummiisoqarnissaat aamma soorunami kissaatiginaqaaq, Inatsisartunut ilaasortaq Mimi Karlsen Inuit Ataqatigiineersoq taama oqarpoq, assersuutigalugulu inuussutissarsiortut, kommunit allallu aamma peqatiserineqarsinaasut aamma oqaatigalugu.

AAMMA ATUARUK Plastikkit ataasiaannarlugit atorneqarsinnaasut EU-mi inerteqqutigineqalissapput

Tamatumanilu inuit ataasiakkaarluta apeqqutaavugut.
- Inooriaaserput allanngortinnissaannut aamma pingaaruteqarpoq, taamaammat una siunnersuut pilersaarusiornissaq iliuusissanik pingaaruteqarpoq, Doris J. Jensen oqarpoq.

Pilersaarut Innuttaasuni paasisitsiniaanissamik imaqassasoq amerlanerussuteqartut isumaqatigiissutigaat. Siunertamulli aningaasaqat qassit atortariaqarnersut ersarluppoq.
Siunnersuut akuerineqarpat, Naalakkersuisut 2020-iulersinnagu pilersaarusiornissaat natsorsuutigineqarpoq.


Ukiumut nunarsuarput tamakkerlugu puussiat plastikimit sanaat trillionit missaanni
atorneqartarput, tassa sekundimut puussiat plastikit 31.000-it atorneqartarput. Maani
Nunatsinni ukiumut puussiat plastikit millionit tallimat missaat eqqunneqartarput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat