Pissaanillit akornanni arnat angutinit ikinnerusut

Nunatsinni qaffasissumik atorfillit pingaasuugaangata ataasiinnaq arnaasarpoq. Ingammik namminersorlutik inuussutissarsiortut akornanni angutit amerlanerupput. Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata tamanna isornartorsiorpaa.

Kalaallit Nunaanni arnaq Naalakkersuisunut siulittaasunngorniaruni namminersortulluunniit suliffiutaanni pisortanngorniaruni, angutinik namminermisut inissisimasunik suleqateqarnissaa ilimanarpoq.

Tamanna Roskilde Universitetimeersup Copenhagen Business Schoolimeersullu nalunaarusiaanni "Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerpaat"-mi atuarneqarsinnaavoq.

Inuit 123-t Kalaallit Nunaanni pissaaneqarfiunerpaani inissisimasut tassani toqqartorneqarput. Taakkua akornanni arnat 47-pput – tassa nalunaarsukkat 38 procentii arnaallutik.

Tamannalu naammaginanngitsoq, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Kathrine Bødker isumaqarpoq.

- Ataatsimut isigalugu isumaqarpunga, inuiaqatigiinni arnanik isiginnittariaatsimik tamanna takutitsisoq. Arnammi angutillu amerlaqatigiissinnaagaluarmata, taanna oqarpoq.

”Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerit” qanoq inissisimanerat erseqqissarneqarpoq

 

Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerpaat qanoq inissitsitersimanerannik misissuinermi, atuuffiit atassuteqaqatigiiffiillu nalinginnaasumik ilisimaneqartut pillugit paasissutissat aallaavigineqarput – taakkualu Inatsisartunut, Naalakkersuisunut, siulersuisunut, kattuffinnut, siunnersuisoqarfinnut, ataatsimiititalianut il.il. tunngasuupput.

Kikkut timersoqatigiittarnersut, kaffisoriaqatigiittarnersut aalisariaqatigiittarnersulluunniit imaluunniit kikkut ilaqutariinnersut misissuinermi sunniuteqaataanngilaq.

Inissitsiterinermi inuit kalaallisut, qallunaatut imaluunniit marluinnik oqaaseqartuunersut aamma sunniuteqaataanngilaq.

Pisortat suliffeqarfiutaanni pisortat akornanni arnat amerlanerupput

Arnat pisortat amerlanersaat Namminersorlutik Oqartussani, kommunini pisortallu suliffeqarfiutaanni atorfiliupput.

Namminersorlutik inuussutissarsiortut suliffeqarfiutaanni qaffasissumik atorfillit 22-t akornanni taamaallaat marluk arnaasut, misissuinermi erserpoq.

Kalaallit Nunaanni pisortat suliffeqarfiutaat namminersorlutik inuussutissarsiortut suliffeqarfiutaannit suliffissaqartitsinerujussuupput.

Taamaakkaluartoq namminersorlutik inuussutissarsiortut arnat angutillu nalingiissitaanissaat pingartippallaanngikkaat kisitsisini takuneqarsinnaasorinarsinnaavoq, Kathrine Bødker isumaqarpoq.

- Namminersortut suliffeqarfiutaanni aaqqissuussat nalinginnaasutullu periutsit naapertorlugit, angutit arnallu piginnaasaasa assigiinneri tunngavigalugit nalilersuisoqarsimanngitsoq ilimagaara, taanna oqarpoq.

Naligiissitaanissamut inatsit sunniuteqarnikuusoq

Kalaallit Nunaannili pissaanillit akornanni arnat angutillu agguataarnikuunerat, naalagaaffeqatitta sinneranit pitsaaneruvoq.

Pissaanillit taamaallaat 19 procentii arnaasut, Danmarkimi pissaanillit 2015-imi nalunaarsorneqarneranni erserpoq. Savalimmiunilu pissaanillit taamaallaat 6 procentii arnaasut, siorna assingusumik misissuisoqarnerani erserpoq.

Savalimmiunilu pissaanillit amerlanerpaartaat angutaapput utoqqaliarsaartut namminersorlutik inuussutissarsiortut.

Naligiissitaanissamut inatsit 2013-imeersoq Kalaallit Nunaanni qaffasissumik atorfillit akornanni arnat amerlanerunerannut pissutaaqataasoq, Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat isumaqarpoq. 

Pissaaneqarneq pillugu aallakaatisassiornermi KNR DRilu suleqatigiipput

 

Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnermut atatillugu pissutsit immikkut samminissaannut KNR DR-ilu isumaqatigiipput.


Tusagassiuuteqarfiit apeqqarissaarnertigut piareersarnermilu paasisassarsiornerminni pissarsiaminnik avitseqatigiipput. Tusagassiuuteqarfiit tamarmik immikkoortuupput arlaannaannut attuumassuteqaratik, Kalaallit Nunaannilu pissaaneqarnermut atatillugu pissutsit pillugit namminneq immikkut ilanngutassiortarlutik.

Pisortat suliffeqarfiutaasa siulersuisuini arnat angutilluunniit taamaallaat ataatsimik amerlanerussuteqaqqusaasut, inatsimmi allassimavoq. Tamannalu sunniuteqarluarnikuuvoq.

- Tamanna ajorineqarsinnaagaluarluni pisariaqarluinnarpoq, imatut paasillugu; ilisarisimasatta akornanni atassuteqaqatigiit aqqutigalugit sulisussarsiortuaannarutta inuit piginnaasallit piukkunnaatillillu arajutsiuassavagut. Arnallu piginnaasaat ajukkunnanngillat. Arnat angutitulli piginnaasaqartigaat, Kathrine Bødker oqarpoq.

Taamaammat taassuma namminersortut suliffeqarfiutaat angutit arnallu naligiissitaanissaannut, immaqalu nalinginnaasumik sulisussarsiorfigisartakkat avataanni sulisussarsiortalernissaannut politikkeqaleqqullugit kaammattorpai.

Taassumalu arnat oqaaqqissaalaarpai.

- Arnat siulersuisuni sunniuteqarluartunilluunniit aalajangiiniarnerni inissinneqarnissaat utaqqiinnartariaqanngilarput. Uagut nammineq iliuuseqartariaqarpugut, Kathrine Bødker oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat