Assi: Jens-Otto Kristiansen/KNR

Pinngortitaleriffik Naalakkersuisorlu isumaqatigiinngillat

Aalisarnermut naalakkersuisup Jens Immanuelsenip, Pinngortitaleriffiup ukiup tullianut saarullittassanut inassutaata malinnissaat pisariaqartinngilaa, siunnersuutit sipporaluaraanniluunniit saarullinniarneq innarlerneqassannginnerarlugu.

Aalisapiluttoqanngikkaluartoq Pinngortitaleriffiup inassutai sipporlugit aalisartoqarsinnaasoq, aalisarnermut naalakkersuisoq Jens Immanuelsen naliliivoq, taassuma Pinngortitaleriffiup 2020-mi saarullittassanut inassutata malinnissaat naatsorsuutiginngilaa, aalisapiluttoqannginnerarlugulu.

- Uanga taamatut isumaqanngilanga, tulaassuineq eqqarsaatigigaanni annertunerusinnaangaluartoq tunitsiviit ilaatigut killilersorpaat, sulisussaaleqineq peqqutigalugu, Jens Immanuelsen oqarpoq, nangillunilu:

- Pisassiissutit qanoq annertussusilerneqarnissaat ukiukkaartumik pisarmat, taanna Naalakkersuisut aalajangissavaat, Jens Immanuelsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Aalisartut uumasulerisullu innersuussutaat naleqqussarlugit saarullittassiisoqartoq

Biologit inassutaasa akerlianik

Nunatsinni 2020-imi 14.409 tonsit pisassiissutigineqarnissaat inassutigineqarpoq naak ukioq mannamut 19.853 tonsit inassutigineqarnikuugaluartut. 

- Peqassuseq oqimaassusinngorlugu 2014-ip kingorna appariaateqarsimavoq. Aalisakkat pissusissamisoortumik toqorarlutik peqassutsimit annaasaqaataasartut 2009-mit amerliartuaarsimapput amerlanerpaaffissartillu tikilluinnalersimallugu. Saarulleeqqat aalisarneqalerumaartussat/peqassutsimut akuleruttut ukioqatigiiaanik ataasiakkaanik tunngaveqarput ukioqatigiillu amerlasoorsuit kingulliit 2003-meersuullutik, Pinngortitaleriffik innersuussutimini taama allappoq.

Tunup kitaatalu kujataata avataani 2018-imi pisassatut 6.344 tonsit innersuussutigineqarput 15.068 tonsilli pisarineqarlutik.

AAMMA ATUARUK Saarullittassiissutit 3000 tonsinik ikilineqarnissaat Pinngortitaleriffiup inassutigigaa

Tamanna aalisakkap angissusaanut malunniuteqartoq, Pinngortitaleriffiup aalisakkanut qalerualinnullu immikkoortortaqarfiani pisortap Helle Siegstadip KNR-imut oqaatigaa. 

- Ukioqatigiikkuutaat ikitsuinnaat tassani pisarineqartarput. Nalinginnaasumik ukioqatigiikkuutaat pingasut pisarineqartarput, mikisunillu pisaqartoqartarani. Taamaammat saarullinnik nutaanik takkuttoqarsimanngillat, Tunumullu tunngatillugu siornamut naleqqiullugu ikinnerusunik pisassiissuteqarnissamik inassuteqarnitsinnut tamanna pissutaavoq, Helle Siegstad taama oqarpoq.

Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaanni allassimavoq piniakkanik atuineq piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni ingerlanneqassasoq.

Aaqqiineq: Allaaserisami siullermi allakkaluarpugut Nunatsinni 2020-mi 8948 tonsit pisassiissutigineqarnissaat inassutigineqartoq, naak ukioq mannamut 12159 tonsit inassutigineqarnikuugaluartut. Tamanna eqqunngilaq. Eqqortoq tassaavoq 2020-mut inassutigineqartut 14.409 tonsiummata, ukioq mannamut inassutigineqarnikut 19.853 tonsiusut. KNR-ip kukkuneq ajuusaarutigaa.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat