29-nik ukiulik Ajaaja Lynge-Larsen Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani ernisussiortuuvoq. Assi: Christine Hyldal/KNR

Pinngitsaaliisimagunartumik najumminnissimasoq: Kinguaassiuutitigut atornerluineq nipangiusimajunnaartariaqarparput

Kinguaassiuutitigut atornerluinermik nalunaarutiginninnerit ukiut sisamassaannik amerleriarput. 2021-mimi nalunaarutiginninnerit ukiup siuliani nalunaarutiginninnernit 200-nik amerlisimapput.

Ajaaja Lynge-Larsenip julefrokostereerluni decembarip ulluisa arfernanni sapaammut unnuakkut angerlarnermini angummik pinngitsaaliisimagunartumik politiit takkunnissaasa tungaannut najummisaqarnissani ilimagisimanngilaa.

Taamaaliorporli. Ajaaja Lynge-Larsenilu pinerluuteqarsimagunartumik tigusarinnissimanini pillugu Kalaallit Nunaanni Politiivinit sapaatit akunnera ataaseq matuma siorna 1000 koruuninik akissarsiassartalimmik nersornaasigaavoq. 

Pinngitsaaliinermik nalunaarutiginninnerit amerlassusaat:

  • 2016: 151
  • 2017: 132
  • 2018: 156
  • 2019: 207
  • 2020: 240
     

Kinguaassiuutitigut atornerluinermik nalunaarutiginninnerit amerlassusaat:

  • 2016: 381
  • 2017: 386
  • 2018: 436
  • 2019: 559
  • 2020: 748


Tusarfik: Kalaallit Nunaanni Politiit

Ajaaja angivallaanngilaq. 170 centimeterioqqajanngilaq, tuattuuvoq nipikitsumillu oqaluppoq – sapiisersinnaaqalunili.

Julefokosterfigisaminii angerlarsimaffimminut decembarip ulluisa arfernannut unnuaani biiliunneqaqqammerpoq. Marsviniutini nerikkariarlugu allanillu atiseriarluni, Nuummi illoqarfiup qeqqani angerlarsimaffiata ungasinngisaani najugalimmut angutaatiminukassamaarpoq.

Perpaluttoqaqalunilu naalliuppaluttoqartoq

Unnuakkut nalunaaqutaq marlunut qiteqqutipajaarpoq.

-  Majuartarfeqarfitsinniit aneqqammerlunga arnaq ilaatigut ima nilliasoq tusaavara: Naamik! Tassa! (Naammaleqaaq!, red.). Suminngaanniit nilliasoqarnersoq imaaliallaannaq paasinngilara – inissiarsuilli eqqaminiittut ilaanniissangatillugu, Ajaaja oqarpoq.

Angutaataata najugaqarfiata majuartarfeqarfiannukarnermini nilliasoq nipparissiartuinnarmat ajortuliorfiusumut qalliartortutullusooq misigivoq. 

- Perpaluttoqaqalunilu naalliuppaluttoqarpoq. Arnamik nilliarpaluttoqartuarsinnarpoq. Taamaammat politiinut sianerpunga, taanna oqarpoq.

- Pisoqarfiusorisama tungaanut nilliallunga ima aperivunga: Susoqartoruna?! Kingunitsiannguagut nipaallivoq.

Pooqattani miloriuteriarlugu arpattoq

Inissiarsuaq pisoqarfiusorisani nallermagu inissiamit sorlermit nilliarpaluttoqarnersoq paasineq ajuleraluarpaa, inissiarsuimmi eqimammata.

Angut inissiarsuup matuata silarlianiit kingutsiannguagut anivoq. Angut taanna Ajaajamit annerpaamik 20 meterinik ungasitsigaluni pisunnermini majorteqisoq, Ajaajap takuaa.

Ajaajap angut tigusarisani politiinit aaneqareersoq, politiit biilii allat innissiarsuup nilliasoqarfiusimasup silataaniittut takuai. Taamaammat arnaq politiinit najorneqarsimassangatippaa. 

 

Ajaajap angut taanna nilliaffigaa, angulli akinngilaq arpalerlunilu.

- Taamaammat pooqattara miloriuteriarlugu arpallunga malersulerpara. Angulertorakku kavaajaatigut tiguara. Siittartuni singeeqqammat arpalluni aniguivoq.

Ajaajalli malersoqqilerpaa angoqqillugulu. Iliveqarfitoqqallu eqqaani angugamiuk taliatigut tiguaa.

- Nunamut uppiseriarlugu najummivara. Angivoq, tuattuullunili. Arnaq alla taxallu saneqqupput, qanorli sivisutigisumik najumminerlugu naluara. Malugiitsoorsimavunga – minutsialunniusimassagunarlunili. 

Inuummarliulertoq

Politiit takkupput angullu taanna tigusaralugu, Ajaajalu politiinit tassani aamma apersorneqarluni.

- Angutaatinnut apuukkama inuummarliortorujussuanngorpunga. Nipissara tamaat qiavunga, tassanilu aatsaat silasilerpunga qanoq ilungersorsimatiginersunga.

Innuttaasut 1000-ugaangata kinguaassiuutitigut atornerluinermik nalunaarutiginninnerit amerlassusaat


2020: 

  • 13,3 - Kalaallit Nunaanni
  • 1,1 - Danmarkimi
  • 1,1 - Savalimmiuni
     

2019:

  •  10 - Kalaallit Nunaanni
  • 0,9 - Danmarkimi
  • 0,6 - Savalimmiuni


    2018: 
  • 8 - Kalaallit Nunaanni
  • 1,1 - Danmarkimi
  • 1,0 - Savalimmiuni


Tusarfik: Kalaallit Nunaanni Politiit

- Sinnarlullungalu itiaartorujussuuvunga. Taamaattoqarneranit sapaatit akunnera qaangiutereeraluartoq, pisumit sunnertisimaarpunga.

- Pisoq suleqatinnut ikinngutinnullu oqaluttuarigaangakku, taama mikitigisunga taamaaliorsinnaasimagama tupaallaatigisorujussuusarpaat. Kikkulluunniilli assinganik iliorsimassagaluartut tamatigut oqarfigisarpakka...

Ilumut taama isumaqarpit?

-  Oqaloqatiginikuusakka taama isumaqanngillat. Kikkulluunniilli taamaaliorsinnaasariaqarsoraakka…

Kalaallit Nunaanni Politiit Ajaaja isumaqatigilluinnarpaat.

Kinguaassiuutitigut atornerluinermik nalunaarutiginninnerit politiit ukiumut nalunaarsugaat 2020-meersut naapertorlugit amerlipput: Tassa 2019-imi 559-iusut, 2020-mi 748-upput.

Kinguaassiuutitigut atornerluinermik nalunaarutiginninnerit amerlinerat atonerlunneqarsimasuni nalunaarutiginnittartut amerliartuinnerannik peqquteqarsinnaasoq, Bjørn Tegner Bay oqarpoq. Ingammik meeqqanut naleqqussarlugu kinguaassiuutitigut atornerluinermik nalunaarutiginninneq siorna qaammarsaatigineqalerpoq. Kisianni:

- Maani kinguaassiuutitigut atornerluinermik nalunaarutiginninnerit naalagaaffeqatigiinni nalunaarutiginninnernit 12-13-eriaataapput. Amerlavallaarujussuarput, taana oqarpoq.

Taakkulu saniatgut nalunaarutigineqarnikuunngitsorpassuaqarpoq. Nunatsinnimi illoqarfiit ilaanni kinguaassiuutitigut atornerluinermik ataasiarluniluunniit nalunaaruteqartoqarnikuunngilaq.

Atornerluineq nipangiusimajunnaartariaqarparput

Tamakkulumi Ajaajap tigusarinnissimanini pillugu aningaasartalimmik nersornaasigaaneranut ilaatigut peqqutaapput.

- Kinguaassiuutitigut pinerluttarnerit inuiaqatigiit ajornartorsiutaasa annerpaartaasa ilagivaat. Ajaaja torrattumik iliuuseqarnermigut – pisumi uani iliuuseqarnermigut  – ajornartorsiutip oqallisigineqarnissaanut paquminartuuneratalu kipitinnissaanut ikiuuppoq, politiit allapput.

 

Taamaammallu Ajaaja KNR-imit apersorneqarnissaminut akuersivoq:

- Ernisussiortutut sulininni pinngitsaaliinerit atornerluinerillu tusarngartarinngilakka. Naartusut oqaloqatigiartorngaaraangamitigut peroriartornerat qanoq issimanersoq aperisarpavut. Taakkunanngalu amerlanerpaartaat ajoraluartumik kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnikuupput, atornerlunneqarnikuupput pinngitsaalineqarnikuullutilluunniit.

- Taakkulu taamaaliorneqarsimanerminnilk ilaquttaminnut oqaluttuarsimanngitsunik ilaqarput. Neriuppungalu tigusarinninnera pinngitsaalineqarsimanermik nalunaarutiginnittartut oqaluttuartartullu amerlinissaannut iluaqutaassasoq. Tamannami nipangiusimajunnaartariaqarpoq.

Ajaaja Lynge-Larsenip angut tigusarisaa unnerluutigineqarlunilu tigummigallarneqartoq, Kalaallit Nunaanni Politiit ilisimatitsipput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat