Peqatigiiffik NALIK Kalaallit Nunaat Hans Egedep Nuummi eqqaassutissaata aasaq oqallisaaleruttornerani pilersippoq. Assi: NALIK Kalaallit Nunaat

Peqatigiiffik nutaaq: Nunatta ukiut 300-t matuma siorna nunasiarineqarsimanera oqallisigissavarput

Hans Egedep nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikinnera taamani pisut pisussallu pillugit oqallinnermik malunnartinneqartariaqartoq, peqatigiiffik nutaaq isumaqarpoq.

Hans Egede kristumiussuseq ajoqersuutigiartorlugu nunarpullu danskit sinnerlugit nunasiartaariartorlugu nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikippoq.

Tamannali malunnartinneqarani taamani pisut pisussallu oqallisigisariaqarput. 

Peqatigiiffik nutaaq, ’Nalik Kalaallit Nunaat’, taama isumaqarpoq.

Hans Egede pillugu paasissutissat

  • Hans Egede 1686-imit 1758-imut inuuvoq.
  • Taanna Norgemi Lofotenimi palasiusimavoq. 
  • Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartorumalluni Norgep Danmarkillu kunngiat Frederik sisamaat 1721-mi piumaffigaa. Qallunaatsianimmi suli katuulleqartoq naatsorsuutigimmagu.
  • Hans Egedep nunatsinni vikingit 1721-mi qinaarai, nassaarinagilli. Taassumali Inuit naapippai kristumiussusermillu ajoqersugarilerlugit.
  • Hans Egedep Nuuk 1728-mi tunngavilerpaa.
  • Hans Egede nunatsinnit 1736-mi aallarpoq.
  • Eqqaassutissaq Nuutoqqamiittoq Københavnimi Marmorkirkenip eqqaaniittup assilineraa. 
  • Eqqaassutissaq Nuummiittoq nammineq katersisoqarnerata kingunerisaanik 1922-mi napparneqarpoq.
  • Eqqaassutissaq Nuup innuttaasuinut napparneqarnerani tunniunneqarpoq.
  • KGH-p eqqaassutissaq 1953-ip tungaanut akisussaaffigaa, Nuup Kommuneatalu maanna Kommuneqarfik Sermersuujusup tamatuma kingorna akisussaaffigilerlugu.  

- Nunasiaataanerujussuup suli atuuttup Hans Egedep maanngarneraniit ukiut 300-nngortut peersinnissaa ingammik ukioq manna pingaaruteqartupilussuusoq uanga isumaqarpunga. Danskit naalagaaffiat nunarput suli aquttorujussuugaa isumaqarpunga, 33-nik ukiulik Aka Hansen oqarpoq. 

AAMMA ATUARUK Hans Egedep nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikinnera Nuummi malunnartinneqanngiinnassasoq

Aka Hansen filmiliortartuullunilu filmiliornermi ilitsersuisartuusoq Filmiliortarfiup aqutsisuatut ulluinnarni sulivoq.

Peqatigiiffittaaq nunasiaajunnaarsitsinermut tunngasunik sulialik Hans Egedellu nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaanni eqqaassutissaata aasaq oqallisaaleruttornerani pilersitaq sinnerlugu aamma oqaaseqartartuuvoq. 

Danskit norskillu ajoqersuiartortissimasaata Hans Egedep eqqaassutissaa peerneqassanersoq tassaniiginnassanersorluunniit taamani oqallisaavoq. 

Tassaniiginnarnissaanut akuersisut amerlanerussuteqaraluartut nunasiaasimanerput oqallisigiuartariaqaripput, Aka Hansen isumaqarpoq. Ingammik Hans Egedep nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikinnerata ukiumi matumani nalliussineqarfiani.

- Nunatta ukiut 300-t matuma siorna nunasiarineqarsimanera ukiumi matumani oqallinnermi sammerusutavut Nalimmi soorunami eqqartorpavut. Ukioq manna tamanna pillugu oqallinnermut atorusupparput – kingumut qiviassaagut, siumulli ingerlariaqqinnissatsinnut qanoq iliuuseqassanersugut eqqartorusupparput. Taamaaginnarniarpugut nunasiaataalluta imaluunniit allamut ingerlariaqqinniarpugut? 

Taassuma danskit naalagaaffiat nunatsinnik suli aqutsisuunerarmagu, pisiniarfinni nioqqutissat assersuusiuppai.

-  Tamanna niuerniarnerinnarmi ersertarpoq. Nunatsinni pisiniarfinni nioqqutissat tamangajalluinnarmik Danmarkimit eqqussaapput, inuussutissallu tamarmik nunatta avataanit eqqussaallutik, aali nunatsinni nammineq pissarsiareriaannakkatsinnik nerisassaateqarluta. 

Sumekkut mumisitsinerat nangissavarput

Nunasiaajunnaarsitsinermut namminersulivikkiartornissaq pingaaruteqartoq, Aka Hansen isumaqarpoq.    

- Assersuutigalugu inuit allat sinnerluta nunasiaataajunnaarsitsinermi oqaaseqartannginnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq. Inuiaqtigiittullu namminersortuuneq soorunami suliassarpassuartaqarpoq. Taakkualu suunersut pillugit soorunami misissuissaagut, taanna oqarpoq taakkualu suunersut imaaliallaannaq akisinnaanngikkini erseqqissaatigalugu.

- 1950-60-ikkunnili 1970-ikkullu akornanni, soorlu Sumekkunnit mumisitsinerit soorunami soqutigaakka. Taamanikkut mumisitsinerit suli qaangiutinngillat, maannalu nunasiaajunnaarsitsiartornermi suli atuullutik. Taamaammat anguniagarput suli angunngilarput, anguniagaqarnerpulli ukiorpassuit matuma siorna aallartilluni.

Hans oqaluttuarisaanerpullu

Hans Egede taassumalu eqqaassutissaa isumaqatigiinngissutaaqisut nalunanngivissumik aasaq erserpoq. 

Taanna kristumiussusermik nunatsinnut eqqussisutut nunatsinni kristumiunit isigineqarpoq. 

AAMMA ATUARUK Illoqarfiup politikerii angaasut: Hans Egedemut eqqaassutissaq nikissanngilaq

Tamannalu paasinarluinnartoq, Aka Hansen oqarpoq. 

- Kristumiut allamilluunniit upperisallit soorunami ajoriffissaqartinngeqaakka. Hans Egedep inuttut oqaluttuarisaanitsinnullu pingaarutilittut isigineqarnera paasisinnaakutsoorpara. Pingaaruteqaramimi, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Hans Egedemut eqqaassutissaqanngikkaluarpalluunniit, inuttaa nunatta oqaluttuarisaaneranut ulluinnarnilu inuunitsinnut sunniuteqartuartarpoq. Isumaqarpungali inuttaa nalliussisariaqarnagulu inuttaanut eqqaassutissaqartariaqanngitsugut, isumaqaramami inuttaanut eqqaassutissaqarnera iluaqutitaqanngitsoq. 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat