Partiit tamarmik aggersarneqartussanngorput

- Ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiisinneqarpata, ammanerusumik isumaqatigiinniarsinnaavugut, Naalakkersuisut siultitaasuat Kuupik Kleist oqarpoq nangillunilu:

Ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitallu 2010-mi oqimaaqatigiisinnerisigut sinneqartooruteqartalernissaq kissaatigeqaarput.

Aningaasaqarnermut inatsisissap suliarineqarnerani unammilligassat amerlapput. Namminersorlutik oqartussat suliffeqarfiutinut aningaasanik 4 milliardit koruuninik massakkumut qularnaveeqqusiissutigaat, taakkulu Namminersorlutik Oqartussat qanoq iliorsinnaassusianut pituttuisuusut, ammaanermi oqallinnermi Kuupik Kleist oqarpoq.

Nunatta karsia 2007-miit 2009-imut 877,5 millionit koruuninik amigartooruteqarpoq, taakkualu saniatigut Royal Greenlandimut aningaasat milliardit affaat aasaq aningaasaliissutigineqarput.

- Amigartoorutinik inuiaqatigiit suli nammakkerneqaqqissinnaanngillat, nammakkeeqqissagaluaruttami tamanna akisussaassuseqanngitsuliornerussaaq, taamaattumik aningaasaqarnermut inatsisissaq pillugu ukiuni tulliuttuni siunnerfissat pingaaruteqartupilussuullutik, Kuupik Kleist oqarpoq.

Illuatungiliuttutut partiip Siumut aningaasaqarnermut oqaaseqartartuata Per Berthelsenip Naalakkersuisunit aggersarneqarnertik tupiginngilaa, naalakkersuisullu qunusuissuseqarnerat apeqquserlugu.

Siumut Nukissiorfiit namminersortunngorsarneqarnissaannut aningaasaliissutissanik ujartuerusuppoq.

-Aalisakkat akitsuusersorneqarnissaannut siumumit isumaqatigigaluarpaat, iluarsartuussinissamullu aningaasaateqarfimmit 100 millioner koruunit kiisalu Nukissiorfiit piginneqatigiiffinngortinneqarnissaat kissaatigigaluarpaat.

Nukissiorfiillu piffissamut ungasinnerusumut pilersaarusiorsinnaasariaqarput

aningaasaleeriaatsinillu periarfissaqartariaqarput, aningaasaqarneq pillugu oqaaseqartartoq, Per Berthelsen oqarpoq.