Nuup illoqarfiata aviisiata Sermitsiap isumasiuisarfiullu HS Analysep qinersisartunik 829-nik isumasiuinerani erserpoq partiit Siumut, Inuit Ataqatigiit Demokraatillu suli taaneqarnerorusuttut, Atassullu taasisai ikinnerulersimasut.
Siumut suli partiitut annersaavoq 0,1 procentimik siuariarluni, taamaasillunilu 29,3 procentinik taaneqarsimassagaluarput. Inuit Ataqatigiit siuariartarnermisut 1,6 procentinik suli taaneqarnerulluni 27,5 procentinik taaneqarsimassagaluartut isumasiuinerup takutippaa.
Parteerli nutaaq Nuummi Per Berthelsenip aallarnigaa Demokraatit siuariarnerpaassasoq isumasiuinerup takutippaa. Demokraatit 10,7 procentimik taaneqarnerullutik ullumikkut 27 procentimik taaneqarsimassagaluarput. Maluginiartariaqarporli Sermitsiaq allaaserimmat Demorkatit danskinit taaneqarnerusimassagaluartut.
Isumasiuinerup taamaasilluni takutippaa Siumut, Inuit Ataqatigiit Demokraatillu naligiingajalluinnartut.
HS Analysemi isumasiuisartoq Henrik Skydsbjer radioaviisimut oqarpoq, siorna ukiakkut akit assigiikkunnaarnissaannik oqallinnerup nalaani isumasiuinermit maanna isumasiuineq allaanerulluinnartoq. Maannami akit assigiikkunnaarnissaat oqallisigineeruppoq, kommunalbestyrelsemullu qinerseqqammerneq pissutaavoq Simut, Inuit Ataqatigiit Demokraatillu siuariarnerannut. Demokraatillumi siulittaasuat nuannaajallanngitsuunngilaq, periarfissaqalerpummi Siumumik Inuit Aqatigiinnilluunniit inatsisartuni suleqateqarsinnaalerlutik naalakkersuisuutitaqalersut.
Per Berthelsen oqarpoq isumaqatigiinngissutit ikilisimasut, maannakkullu namminersulivinnissamik suliniarneq ingerlanneqartoq, tassungalu atatillugu Inuit Ataqatigiit Siumukkorninngarnit piviusorsiornerusumik nalileeriaaseqartut.
Demokraatit nunaqarfiit aqutsisuinut Kangerlussuarmi Siorapalummilu isertitaqarput.