Illoqarfiit pingaarnersaannit inuit qulinit amerlanerusut ataatsimoornissaat inerteqqutaavoq. Malittarisassaq taanna Danmarkimi aamma atuuppoq, Danmarkimilu Sorsunnersuup Aappaata nalaani katerinnerit nalinginnaasumik inerteqqutaapput, tamannali nunatsinnut atuutinngisaannarnikuusoq, Jens Heinrich erseqqissaavoq.Assi: Scanpix

Oqaluttuarisaanermut ilisimatooq nunarput coronap nalaani: Taama matoqqatiginngisaannarsimavugut

Nunarput maannatulli matoqqatiginikuunngilaq, allaat Sorsunnersuup Aappaani taama matoqqatigisimanngilaq, oqaluttuarisaanermut ilisimatooq naliliivoq.

Piffissami kingullermi kiserliortutut misigisimaguit tamanna tupinnanngilaq.

Nunarsuarmimi tamarmi coronap ajornartorsiortitsinera oqaluttuarisaanermi nunatsinnut innuttaasunullu ataasiakkaanut aatsaat taama matoqqasitsitigivoq. Oqaluttuarisaanermut ilisimatooq, Jens Heinrich nunatsinni Sorsunnersuup Aappaani pissutsinik ilaatigut ilisimatusarsimasoq taama naliliivoq.

Naalakkersuisut Inatsisartullu sapaatini-akunnerni kingullerni inassutinik inatsisinillu nunatsinni takuneqarsimanngisaannartunik qassiiusunik atulersitsipput.

AAMMA ATUARUK Oqartussat pinngitsaaliissummik katsorsaasinnaalersut

Assersuutigalugu inatsit ”nappaatinik nalinginnaasumik uloriaanaateqartumik pinaveersaartitsinissamut pakkersimaarinissamullu” atatillugu oqartussanut pinngitsaaliissummik misissuisinnaanissaannut, napparsimmavimmut unitsitsisinnaanissaannullu pisinnaatitsissut.

Tamatuma saniatigut inatsit atorlugu illup iluani silamilu angerlarsiamaffiit minillugit katerisimaarnerit – politiinit eqqartuussiviup akuersissuteqarfiginngisaanik unitsinneqarsinnaalerput.

Suliniutillu taakku nunatta oqaluttuarisaanerani takuneqarsimanngisaannartut, Jens Heinrichip erseqqissaatigaa.

Sorsunnersuup Aappaa nunatsinnut ammaavoq – nunarpullu maanna matuvoq

Nunatsinnut nunatsinniillu timmisartumut ilaasinnaanerit tamarmik uninngapput, aamma illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni timmisartukkut imaatigullu angallanneq periarfissaanani.

Naak nioqqutissanik nunatsinnut nunatsinniillu suli angallassisoqarsinnaagaluartoq nunarput taama matoqqatiginikuunngilaq – Sorsunnersuulluunniit Aappaani taama matoqqatiginngitsoq, Jens Heinrich erseqqissaavoq.

Oqartussat inassuteqaataat aaku:

NUNARPUT TAMARMI:

- Timmisartumut ilaasinnaanerit nunatsinnut nunatsinniillu tamarmik atorunnaarallarsinneqarput -  tamanna apriilip arfineq-pingajuannut atuukkallarpoq

- Illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni timmisartukkut imaatigullu angalnerit tamarmik inerteqqutaapput

- Nunanit allanit tikittut ulluni 14-ini angerlarsimaqqusaapput

- Meeqqat atuarfii apriilip arfernanut matoqqapput

- Katerisimaarnerit inunnit 100-init amerlanerusunit peqataaffigineqartut sakkortuumik inassutigineqanngillat

- Tunillatsissinnaanermut immikkut ilimanaateqarfiusumit angerlaqqammeraanni napparsimmavinnut, utoqqaat illuinut sumiiffinnulluunniit allanut immikkut ittumik sanngiitsoqarfiusunut pulaarnaveersaartoqassaaq


NUUK EQQAANILU:

- Katerisimaarnerit qulinit amerlanerusunit peqataaffigineqartut inerteqqutaapput. Tamanna ulluinnarni atortussanik niuerniartarfinnut suliffeqarfinnullu atuutinngilaq

- Imigassanik 2,25 procentinik sakkortunerusunit tuniniaanerit imigassartortitsinerillu tamarmik Nuummi, Kapisilinni Qeqertarsuatsiaanilu apriilip ulluisa 15-iata tungaanut inerteqqutaapput

- Neriniartarfiit imerniartarfiillu matoqqatinneqarput. Annissassanilli tuniniaanerit ammatinneqarsinnaapput

Tusarfik: Naalakkersuisut.gl

Danmarkip nazistinit taamani tiguagaanerani Danmarkimut attaveqarneq tamarmi unitsinneqarpoq. Tassungali taarsiullugu nunarput USA-mut Canadamullu ammarpoq, tassanilu nioqqutissat nutaat inuillu nutaat tassanngaananrtumik tikikkalerput aallartoqartalerlunilu.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut erseqqissaassuteqalersut: Politiit angerlarsimaffinnut isersinnaanngussanngillat

Nunarput taamaalilluni ullumikkornit coronap ajornartorsiortitsineranit allaanerusumik Sorsunnersuup Aappaata nalaani avammut ammanerulersoq, oqaluttuarisaanermut ilisimatooq naliliivoq.

- Sorsunnersuummi nalaani USA-mut Canadamullu aamma Portugal aqqutigalugu Europamut attaveqaateqarpoq. Sorsunnersuup Aappaata nalaani attaviit nutaat aamma ammarneqarput, Jens Heinrich oqarpoq.

Ajornartoornerit isummanik nutaanik pilersitsisinnaasut

Internettilu ullumikkut atorlugu nunarsuup sinneranut attaveqarsinnaaneq Sorsunnersuup Aappaata nalaanit allaanerussutaavoq. Nuummili inuit namminneq kiffaanngissusaat asseqanngitsumik killeqarnerungaatsiarpoq.

Illoqarfiit pingaarnersaannit inuit qulinit amerlanerusut ataatsimoornissaat inerteqqutaavoq. Malittarisassaq taanna Danmarkimi aamma atuuppoq, Danmarkimilu Sorsunnersuup Aappaata nalaani katerinnerit nalinginnaasumik inerteqqutaapput, tamannali nunatsinnut atuutinngisaannarnikuusoq, Jens Heinrich erseqqissaavoq.

Aammattaaq Nuummi paaqqinniffiit atuarfeqarfiillu matoqqatinneqarnerat peqqinnissamut navianartoqarnera pissutigalugu matoqqanngisaannarsimapput.

AAMMA ATUARUK Inatsit nukingisaarutaasoq amerlanerussuteqartut akueraat

Pingaarnertulli – nunatsinni innuttaasorpassuit coronamik – maannamut tunillatsinngillat.

Aamma piffissat ajornartoorfiusut amerlanertigut nutaanik isumassarsiffiusarput nunarsuullu isigineqarnera nutaanngortarluni. Tamanna nunatsinnut Sorsunnersuup Aappaani aamma pivoq.

- Periarfissat nutaat ammarput, nunattalu nammineersinnaassusaanik misigissuseqalersitsivoq. Danmarkimit assakkut tigummiaannarneqarnissaq pisariaqanngilaq, oqaluttuarisaanermut ilisimatooq oqarpoq.

Coronalu pillugu ajornartooqqaneq kalaallinut nunarsuarmilu allanut atassuteqarnermi nunarsuup siunissami qanoq ingerlajumaarneranut nutaanik isumassartitsisinnaavoq.

- Pisoq manna allatut eqqarsartariaqalernermik nassataqarsoraara. Imaassinnaavoq tamatuma kingunerisaanik nammineq pilersornerusoqalertoq. Imaassinnaavoq aamma ineriartortitsinissaq kisimi pingaartuutinneqarnera aamma unammillernartoqalersoq, Jens Heinrich oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat