Oqaluttuarisaanermi misilittaassut annerpaaq
Protonit, tassa sananeqaatit minnersaat milliarderpassuit 27 kilometerisut takitigisukkut kaavisillugit aallartinneqarput. Siunertarineqartoq tassa protonit sukkasoorujussuarmik kaavisillugit imminnut aportikkaanni qanoq pisoqassanera, assigiinngitsutigullu avatangiisiinut qanoq sunniuteqassanera misissussallugit. Protonit sukkasuumik imminnut apornerisigut nerisuutigineqarpoq silarsuatta, tassa nunarsuatta ullorissallu qanoq pinngorsimanerat takuneqarsinnaassasoq.
Ullaarmi pisoq ilisimatuut ilaasa inersimasutut inuunertik tamaat, ullut tamaasa anguniagarisimavaat. Imaassinnaavormi silarsuatta qanoq pinngorsimanera, soorlu nunarsuatta avataarsuatalu assigiinngitsutigut pissusilersornerat paasiuminarnerulersinnaassasoq, ilisimatooq Troels Petersen oqaluttuarpoq.
Misissorlugit nakkutigineqartut mikigaluaqaat, tassami protonit ingerlasut qinngornertut, nutsap amissusaata pingasorarterutaatut amitsigisutut takuneqarsinnaavoq. Taamaakkaluartoq nukerujussuarmik pilersitsipput, timmisartorsuarmut akunnermut 1000 kilometerinik ingerlasumut assersuunneqarsinnaallutik.
Taamaamat protonit qaamarngup sukkassusaa pallillugu sukkatigalutik ingerlasut nakkutigineqarluarlutillu aqunneqarput. Nukerujussuillu misilittaatigineqarneri pissutigalugit nunarsuatsinni inuit ilaasa silarsuatta suujunnaarsinneqarsinaanera annilaanngatigineqarpoq. Troels Petersenili oqarpoq, maanna misiliutaasut ukiut kingulliit milliardit sisamat nunarsuatsinni pisarsimasut, maannakkulii inunnit pilersinneqarnerat taamaallaat allaasutaasoq. Troels Petersenilu eqqissisaalluni oqarpoq sananeqaatit pillugit ilisimatuut inuunermik nuannarisaqartupilussuit, minnerunngitsumik ullumi misigisartik pissutigalugu.
