Oqaatsit qullugiaq aamma qitserarneq oqaatsit nunarsuarmi pisoqaanersaasut ilagaat

Itsaq nunat inuiisa oqaaserisaannik nalitsinni Inuit oqaatsiminni suli atugaqarnerat oqaatsinik ilisimatusartut uppernarsaatissarsisimavaat.

Ai, tusaalaarit! Inneq una utoqqarmut isaatilaariaruk. Qullugiaq taartoq orpiup qalipaata iluaniittoq nusuguk anaanamullu tunniullugu. Arsakunut qisissanngilatit.

Tamakkuninnga oqalunneq immaqa eqqumiiginarsinnaavoq, ukiulli 15.000-it matuma siorna Kangiani piniartumut taamatut oqaraluaruit immaqa paatsuussanngikkaluarpaatit.

Oqaatsinik ilisimatusartut oqaatsit 23-t ukiuni 150-ini atugaallutik tammarsimanngitsut nassaarisimavaat. Taakku ilagaat: ‘anaana’, ‘-iunngitsoq’, ‘suna’, ‘tusaaneq’, ‘angut’ - tupaallaatigineqarsinnaagunartullu: ‘puttaneq’, ‘arsakut’, ‘qiserneq’ aamma ‘qullugiaq’.

Tuluit Nunaanni University of Readingimi ilisimatusartoqatigiit Mark Pagelimit siuttuuffigineqartut ilisimatusarnermikkut taama paasisaqarsimapput, taakkulu atuagassiami National Academy of Sciencesimi saqqummiunneqaqqammerput. Ilisimatusartut oqaatsit assigiinngitsut arfineq marluk assigiissuteqarnersut nallersuullugit misissorsimavaat, taakkununngalu ilaatigut ilaapput Alaskami inuit yupit Siberiamiullu chukchi-kamchatkamiut oqaasii.

Oqaatsit nungutaannginnerminni ukiunik 8-9.000-inik pisoqaassuseqalersinnaanerat naatsorsuutigineqarpoq. Oqaatsit itsarnitsat 23-t nassaarineqarnerisigut Kangiani Europamilu oqaatsinut 700-nut atasunik itsaq oqaaseqarsimaneranut takussutissaqartoq paasineqarpoq. Oqaatsit taakku oqaatsinut 700-t missaaniittunut ullumikkut nunarsuarmi inuit affaasa missaasa atugaannut aallaaviupput.

Ilisimatusartut aamma oqaatsit taakkorpiaat sumik peqquteqartumik taama sivisutigisumik atasinnaasimanersut misissorsimavaat.

- Oqaatsip ’tunniussinerup’ allattorsimaffimmiinnera nuannaarutigisupilussuuara. Inuiaqatigiit ataatsimoorutigalugu ilisarnaatigisaat tassaapput suleqatigiinneq aamma illugiilluni ataqatigiinneq, taakkulu uumasunit atorneqanngillat. Oqaluutit nalinginnaasumik sukkasuumik allanngoriartortaraluarput, tamannali oqaatsimut ’tunniussinermut’ atuutinngilaq, Mark Pagel Washington Postimut oqarpoq.

Oqaatsip ’orpiup qalipaata’ kooriliornermi, allunaasaliornermi, ikummatissiornermi, oqorsaasiornermi nakorsaasiornermilu pingaarutilimmik atugaasimanera ilisimatuut peqqutaanasoraat. Qitserarnerulli nassuiarnissaa ajornakusoornerulaarpoq, oqaatsilli ilaat pineqartumut assingusumik nipeqartarneri immaqa pissutaalluni tammarneq ajorput. Oqaasilernermi tamanna onomatopoietikonimik taaguuteqartinneqarpoq.

Uani tusaasinnaavat:

http://www.washingtonpost.com/wp-srv/special/national/words-that-last/

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat