Ole Møller Herstedvesterimi paarnarussaaqqaannassaaq

Herstedvesterimi parnaarussaaginnassaatit – pinngitsaaliilluni arnerisarsimasutut eqqartuussaq oqallisigineqaqisoq Ole Møller Nunatta Eqqartuussivianit taama nalunaarfigineqassaaq.

Taanna 1997-imi piffissaligaanngitsumik Herstedvesterimiittussanngorlugu eqqartuunneqarpoq.

Nunatta Eqqartuussiviata qaammammi kingullermi Aasiaat Eqqartuussiviata aalajangiinera allanngortippaa. Aasiaat Eqqartuussiviat aalajangiigaluarpoq Ole Møller misiligutaasumik iperagaatinneqassasoq – ullumikkulli aalajangiineq naapertorlugu tamanna qanittukkut pinavianngilaq.

Nunatta Eqqartuussiviani aalajangiinermi pingaartinneqarpoq, Ole Møller aatsaat 2005 naalersoq atoqateqarnissamut kajumissuseerutsitsisartunik katsorsarneqaqqilermat – aamma aneertitaasarnermini suli unnuititaasimanngimmat.

Aammattaaq eqqartuussiveqarnermi nakorsat siunnersuisoqatigiit innersuussutaat isiginiarneqarpoq, tassa katsorsarneqarnera Herstedvesterimi ingerlanneqartariaqartoq – misiligummik anisinneqarneratigut pinnani. Eqqartuussiveqarnermi nakorsat innersuussutaat 2005-imeersuuvoq.

Ole Møllerip eqqartuunneqarnera malinnaaffigineqangaatsiarpoq, kisianni matumani Ole Møller kisimi pineqanngilaq – eqqartuussiveqarnerulli ingerlatsinera aammattaaq pineqarpoq.

Misiligummik anisitaanissaa siusinnerusukkut suliarineqareerpoq illoqarfiup eqqartuussiviani, Nunatta Eqqartuussiviani Eqqartuussiviillu Qullersaanni. Taakkunani pingasuni misiligummik anisitaanissaa akuersaarneqarpoq. Kisianni pinerluuteqarsimasunik nakkutilliisoqarfik unnerluussisullu allamik isumaqarput – taamalu Eqqartuussiviit Qullersaat akuersitillugu suliaq aallaqqaataaniit suliarineqassasoq. Maannalu tassa Nunatta Eqqartuussiviata aalajangerpaa Ole Møllerip katsorsarneqarnera ingerlatiinnarneqassasoq.