Nuummi meeqqat akiuussuserneqanngitsut amerlavallaartut

Aviisi Atuagagdliutit taama allaaserisaqarpoq.

Taamaammat Nuummi Dronning Ingridiup Peqqissaaviata akiuussutisseeriaatsini nutarterniarpaa.

Pilersaarusiap angajoqqaat amerlanerusut meeqqatik MFR-imik taaneqartartumik akiuussutissalernissaannut kajumissaassagai, peqqissaaviup neriuutigaa.

 - Nammineq isumaqarpunga akiuussutissamik kapisisarneq inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaaruteqaqisoq, taamaammallu angajoqqaat kajumissaartariaqarpagut meeqqatik akiuussutissalertissagaat, nakorsaanerugallartoq Knud Erik Kleist Atuagagdliutinut oqarpoq.

Mæslingimut akiuussutissarsisannginneq Nuummi ajornartorsiutaanerusoq, nakorsaanerugallartup erseqqissaatigaa. Soorlu Ilulissani Qaqortumilu akiuussutissamik kapisinissamut iluatsilluarnerusumik periuseqarput, tassalu meeqqat amerlanerusut MFR-imik kapineqartarlutik.

- Uannut nalunaarutigineqartut aallaavigalugit sinerissami angajoqqaat nalinginnaasumik allaffigineqartarput, sianerfigineqartarput nukingisaarummillu ikinnerpaamik sumiiffiit assigiinngitsuni marlunni SMS-ikkut allagarsisarlutik, nakorsaanerugallartoq aviisimut oqarpoq.

Taamaammat Nuummi Dronning Ingridiup Peqqissaaviata sinerissami misilittakkat isumassarsiorfigissagai, aviisi Atuagagdliutit allappoq.

Mæslingit meeqqanut nappaataavoq, naalagaaffiup nappaatinut akiuussutissaliorfia, Statens Serum Intsitut, naapertorlugu toqussutaasinnaasoq.

Mæslingimik nappaalasoqalissanngippat innuttaasut ikinnerpaamik 95 procentii akiuussutissalerneqarsimasuusariaqarput.

Nuummilu peqqinnissaqarfiup angajoqqaanut kaammattuutigereerpaa meeqqatik akiuussutissamik kapitikkiartoqqullugit.