Nunavumi meerarpassuit puallulertarnerat, inoqarpallaanik, silaannalersornerlunneqarpallaanillu inissiaqarnermik aallaaveqarsinnaanera ilimagineqalerpoq.
Canadamiut tusagassiiviat CTV taama allappoq.
Qeqertaalummiut, tassa Baffin-ip qeqertaani najugallit meerartai puallullutik napparsimmavinnut unittartut nunarsuarmi amerlanerpaajupput.
Meeqqat 1000-iugaangata taakkunannga 306-it anersaartorniarnermikkut ajornartorsiuteqalersimallutik ukiut tamaasa napparsimmavimmut unissutigisarpaat, atuagassiarlu tutsuiginartumi, Canadian Medical Association Journal-imi saqqummiunneqaqqammisumi ilanngutassiisoqarsimanera naapertorlugu Nunavut annersaanni inissiat ajorneranit tamanna aallaaveqarnerarneqarpoq.
Canadap sinnerani inissiami ataatsimi agguaqatigiisillugu inuit pingasut sisamalluunniit inisimasorineqartarput, Nunavumilli agguaqatigiisillugu inissiami ataatsimi inuit 6,6-iusarlutik, mississuisimasullu inissiani uuttortaaneri naapertorlugit, inissiat meeqqat najugaasa 80 procentiisa silaannaat, kuldioxid-eqarpallaartarneri misissuisut allaatigaat.
Ilaatigut annikippallaamik silaannarisarneqartarneri peqqutaatinneqarpoq, aammali angerlarsimaffiit 93 procentiini pujortaattoqartarnera mississuisunit maluginiarneqarpoq.
Meeqqat 49-t, nunaqarfinni Mitsimatalimmeersut, Kinngait-imeersut, Igloolik-meersut, Kangiqtugaapik-imeersullu ukiuni tallimani malittarineqarsimapput, inigisaallu agguaqatigiisillugit 93 kvadratmeteriusarsimapput, massa Canadap sinnerani agguaqatigiisillugu inissiat marloriaammik annerusartut, misissuinerullu inernera ilisimatusartup Dr. Pamela Orr-ip Manitoba Universitymeersup tupiginngilaa:
- Uagut Canadap avannaani suliaqartuusugut inissaqartittiniarnerup amigarnera, silaannarissarnerlunneqartarnerilu ajornartorsiutip aallaavippiaanik takussutissiinerinnaavoq, tassaasoq
piitsuujunerujussuaq.
Aamma Nunavumi issittoqarfinnilu allani illuliarineqartartut Canadap kujasinnerusortaanut naatsorsuussatut sanaajupput, naggueqatittalu inooriaasiannut naatsorsuussaanatik.
Taama Pamela Orr, CTV-meersoq allappoq.
