Nunavumi issuatsiaat mattusuupilussuit
Sermitoqqap aakkiartornera naasut itsarnittat sinnikui saqqummeralersarput. Issuatsiaallu pisoqqat sermip sinaani nuisit aamma nutaaliulersarput.
Ilisimatuut siornatigut isumaqarsimagaluarput nutaaliornerit tassaasut anorimit siammartikkaneertut, issuatsiaallu sermip ataani saqqummertut asioreersimasutut isigineqarsimallutik.
Maannali allatorluinnaq eqqarsartariaqalerpugut, professor Catherine La Farge University of Albertameersoq oqarpoq. Tassarpiaappummi issuatsiatoqqat ukiuni 100-linni sermip ataaniissimasut maannalu saqqumeraleramik nutaaliulersut.
Issuatsiat, ilisimatuut misissorsimasaat Ellesmere Islandimi sermimit Teardropimeersuupput. ukiuni kingullerni 100-ni - pingaartumik 2004-p kingorna - sermeq meterinik 200-nik millisimavoq.
Kulstof 14 atorlugu pisoqaassusiliinermi paasineqarpoq, naasut saqqummersut ukiut 400-t matuma siorna apummit qalligaallutik qerisimasut.
- Tamanna issittup naasuinik paasinnittaatsitsinnik allanngortitsilluinnarpoq, ilisimatuut isumaqarput. Siornatigummi isumaqartoqaraluarpoq nuna sermip aannera ilutigalugu nuisoq naggorluttuullunilu uumassuseqanngitsoq, naasullu naajoralersartut sermip ataaneersuusinnaanngitsut.
- Maanna paasiniartussanngorparput suut sikup ataani uumaannartarnersut. Issuatsiat naasuupput toquusartartut. Issuatsiaat nuna panertillugu sananeqaatimik uumassuseqarnerat "qamissinnaavaat" pissutsillu atoruminarsigaangata ikeqqittarlugit. Taamaammat naasut taakku issittumi pissutsinut sakkortusinnaasartunut naleqqussarluarsimasuupput, ilisimatuut taama allapput.
