Nunatta nakorsaanera: Tuniluunneq qaangiutilerpoq, ukiamulli uteqqissagunarluni
Ukiutoqqap unnukkuani qummoroortartutut sukkatigaluni coronap 2022 eqqorpaa, illoqarfinnik nunaqarfinnillu matusilluni.
Ukiortaalli kingornatigut qaammatit pingasut ingerlareersut virusi nukeeruppoq, nunatta nakorsaanera Henrik L. Hansen oqarpoq.
- Killiffik tassaavoq, tuniluunneq Kalaallit Nunaanni qaangiuttoq. Tamanna nutaarsiassatsialaavoq. Tassami taamaalilluni Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nunanit allanit tamangajanniit siuarsimanerummat.
Nunattta nakorsaanera naapertorlugu allanngorneq Omikron pissutigalugu nunami maani coronamit allanut naleqqiullugu sukkanerusumik kingunerlutsiginngitsumillu aniguivugut.
- Omikronimit immikkut ittumit BA2-mik taaneqartartumit eqqugaavugut. Tunillaassujasorujussuuvoq, illua’tungaatigulli sakkortunerusunik ersiuteqarnani. Kalaallit Nunaannilu tuniluutipallattupilussuuvoq – inuiaqatigiinni annerusuni takusatsinnit sukkanerujussuarmik, Henrik L. Hansen nassuiaavoq.
Tuniluunneq februaarimi annertunerpaavoq. Aamma unitsinneqartut taamaapput. Unitsinneqartut amerlanerpaagamik 16-iupput.
AAMMA ATUARUK Snot, hoste og ingen smagssans: Debora og Maliina har haft corona to gange
Coronamik kisitsisit kingulliit takutippaat marlunngormat nuna tamakkerlugu uninngasoq ataasiusoq.
Ilutigalugu PCR-imik misissuinerit inerneri ataasinngormat 16-iupput, taakkunanngalu ataaseq ersiuteqarpoq.
- Takusimasarput tassavoq tuniluunneq Nuummi qaammatini marlussunni atuuttoq, tamaani inuit allanut naleqqiullugit amerlammata. Inukinnerusunili tunillanneqarsinnaasut tamarmik sapaatip akunneri marlussuit ingerlaneranni tunillanneqarput, Henrik L. Hansen oqarpoq naqissusiillunilu:
- Ataatsimut isigalugu tuniluunneq sukkaqisumik Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut tamanut oqarluaannaraannilu nunaqarfinnut tamanut tuniluuppoq.
Akiuussutissaliinerit pingaaruteqartut
Ukiup aallartinnerani tuniluunnerup peqqinnissaqarfik tamaviaartippaa, nakorsaaneq oqaluttuarpoq.
- Kisianni nunami maani isumalluutinit isumagineqarsinnaasumit annertunerunngitsumik. Tamatuma kingornatigut kigaannerusumik, kisianni aalajaatsumik, ingerlalerpoq, taamalu sapaatip akunnerani kingullermi ikittunnguinnaat unitsinneqarsimallutik.
Tassani akiuussutissat iluaqutaasimapput, isumaqarpoq.
Tunillaassornermik kisitsisit
Januaarimi kalaallit peqqinnissaqarfiat coronavirusimut misissortinniarlutik utaqqisorpassuarnut malinnaasinnajunnaarpoq.
Taamaattumik misisortinnissamut periusissiaq allanngortinneqarpoq imaalillugu inuit perulunnissamut ulorianartorsiortut kisimik misissuivinni PCR-mik misissortiinneqarsinnaalerlutik.
Taamalilluni annertunerujussuarmik inuit nammineq akisussaaffigilerpaat napparsimasutut ajorunnaartutullu nalunaarnissaminnut. Aamma kinguneraa tunillatsittut amerlassusaat eqqortoq pineqarsinnaajunnarmat.
- Soorunami innuttaasut tamarmiusut amerlanerpaartaasa akiussuserneqarsimanerat eqqarsaatigalugu isigineqartariaqarpoq. Aamma ilarpassuisa akiuussuseqqinneqarnerat eqqarsaatigineqassaaq. Taamaassimanngikkaluarpat allatorujussuaq issimassagaluarpoq.
Nunamilu maani corona unittoortuusigalugartoq, suli kapiteqqissimanngitsunut tamanut kapiteqqinnissaq kaammattuutigaarput.
- Tamatumunnga pissutaavoq nassuerutigisariaqaratsigu ukiamut aamma coronamik unammilligassaqassagatta. Taamaattumik inuiaqatigiit – aamma tunillatsiinnikut– sapinngisamik pitsaanerpaamik sivisuumik illersuuteqartariaqartut, tassalu arlalissuarnik kapiteqqinnikkut, Henrik L. Hansen oqarpoq.
Ukiamut uteqqissaaq
Massakkorpiaq arlalissaannik kapiteqqinnissamut neqeroorfigitissimasut affaat kapitissimapput.
Nunatta nakorsaanerata amerlanerunissaat kissaatigaa.
- Tassami nunarsuarmi tuniluunnerup qaangiussimaneranik takussasoqanngilaq. Aamma nalunngisatta ilagaat coronavirusimut akiuussuserneqarneq piffissap ingerlanerani sakkukilliartortarmat. Tamatuma kinguneraa innuttaasorpassuit coronavirusimit sunnerneqarsinnalersimassagunarmata.
AAMMA ATUARUK Peqqissaasut: Corona pillugu assororneq oqaatsinik kusanartunik aaqqinneqarsinnaanngilaq
Taamaattumik aasaq qaangiuppat coronavirusi takkuteqqissinnaassaaq, nakorsaaneq oqarpoq:
- Tamanna sapinngisamik pitsaasumik piareersimaffigisariaqarparput. Taamaaliorsinnavugut sapinngisamik amerlasuut akiussutissamik suli neqeroorutigineqartumik kapitippata, nakorsaaneq oqarpoq.
Ukiamut tuniluunneq takkuttussaq qanoq sakkortutigissanersoq nalunngilisiuk?
- Naamik. Nalunngilarput nunarsuup ilaani tamani tamaani allanngortut arlallit pilertarmata. Massakkorpiarli immikkut uloriarnarpasissunik ersitsoqanngilaq. Allanngortunik peqarpoq, allanngortut assigiinngitsut nalunngisaatta allanngornerinik. Taamaattumik nalilerparput Kalaallit Nunaanni inuit massakkut ajunngivissumik illersuutissaqartut, nakorsaaneq oqarpoq.
Qinngorfigitinneq maalaarutillu utaqqipput
Massakkut piffissaq tamaat coronamut atorunnaaramiuk Henrik L. Hansenip suliassarpassuit allat naammassiniarnissaat qilanaaraa.
- Assersuutigalugu qinnguartaanermi qinngorfigitinneq radioaktivitetilu pillugit akisussaaffimmut apeqqut tigummivarput. Akisussaaffik Nunatta Nakorsaaneqarfianut siorna nuunneqarpoq. Ukkatarineqarnissamissut ukkatarineqarnikuunngilaq, oqaluttuarpoq.
Nunatta Nakorsaaneqarfiata aamma maalaaruterpassuit, suliarineqarnissaminnut utaqqisut tigusimavai.
- Tassa imaappoq innuttaasorpaaluit maalaarutimik taarsiiffigineqarnissamillu suliat aalajangiiffigineqarnissat utaqqigaat, soorunamilu tamanna naammaginanngilaq, Henrik L. Hansen oqarpoq.
