Nunatta eqqartuussisuunera: Inuit akornanni saqitsaannerit pillugit suliassat eqqartuussivinniiginnarlik
Nunatsinni eqqartuussivinni saqitsaanneq pillugu suliassat ilimagisamit amerlannerunngitsut oqaatigineqaraluarpoq. Taakkua 580-it missaannaannipput. Taakkuami affaata missaannik amerlassuseqartut siullermik nalunarutigineqaraluarpoq.
Taamaattumik saqitsitaannerit pillugit suliat nunatsinni eqqartuussivinnit Kalaallit Nunaani eqqartuussiveqarfimmut nuunneqarnissaanut nunatta eqqartuussisuunerata Søren Søndergaard Hansenip tunngavissaqarsorinngilaa.
Suliat eqqartuussivinnit nunatta eqqartuussiviani suliarineqartalernissaannut allannguutissatut siunnersuut folketingemi suliarineqalerpoq.
Inatsisip allanngortinneqarnissaannut aallaviusoq tassaavoq saqitsaannermi suliat eqqartuussivinni aalajangiiffigineqarnissannut utaqqisut 1300-nik amerlassuseqarmata.
Suliassat taama amerlatiginerat pissutigalugu inatsisip allanngortinneqarnissaanut kalaallit danskit politkerii sulillutik aallartipput, saqitsaannermi suliat eqqartuussivinnit nunatta eqqartuussivianut nuunneqarnissaannut.
Saqitsaannermi suliat kiseqqissaarneqarnerisa kingorna nunatta eqqartuussisuuneqarfianit kukkusumik kisitsisoqarsimasoq - saqitsaannermilu suliat 580inik amerlassuseqartut.
Siunersuut taama itsillugu akuerineqartariaqanngitsoq nunatta eqqartuussisuunera Søren Søndergaard Hansen isumaqarpoq.
Siunnersuutigineqartumi pineqartut tassaapput saqitsaanermi suliassanngortitat. Suliassat taakkua eqqartuussivinni suliarineqartussapput.
Saqitsaannermi suliat eqqartuussivinnit nunatta eqqartuussiveqarfianut nuunniarneqarnerat eqqarsarnartoqartippata, nuunneqarpata sutigut iluaquteqassanersut takusinnaanngilara, Søren Søndergaard Hansen oqarpoq.
Saqitsaannermi suliat amerlassusaat maanna naatsersorneqarsimalerput taakkualu suliarineqartarnerisa ajorisassaanngitsumik sivisussuseqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq, Søren Søndergaard Hansen oqarpoq.
Saqitsaanermi suliat eqqartuussivinni suliarineqartarunnaarpata akiitsunik sulianut kinguneqalissaaq.
Saqitsaanermi suliani akiligassanut suliat siornatigut suliarineqartarnikuupput taakkua sukkasuumik suliarineqartarput - eqqartuussivimmi suliarineqareerlutik akiitsut ingerlaannartumik akiligasanngortinneqartarlutik.
Eqqartuussiviit Kalaallit Nunaannilu eqqartuussiveqarfiup assigiinngissutai 2010-mi aaqqissuusseqqinnerup kingorna tassavoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi inatsisilerituumik eqqartuussisumik atorfinititsisoqarmat.
Eqqartuussivinni eqqartuussisartut inatsisilerituutut ilinniarsimasuusariaqanngilllat taamaattorli immikkut ilinniartinneqarlutik eqqartuussisusutut suliaqartarlutik.
Eqqartuussivinni eqqartuussisartut inatsisilerituutut ilinniarsimanngikkaluarlutik eqqartuussinermi piumasaqaatinik pisinnaasaqarput.
- Pinerluttulerinermi inatsimmi pingaartinneqartoq tassaavoq eqqartuussisartut najuqarfigisimanni ilisimasaqarluarnissat kalaallisullu oqaaseqartuunissaat.
Inatsilerituut kalaallisut oqaasillit eqqartuussivinni tamani atorfeqalersinnaanissat pivisorsiunngilaq, taamaattumik eqqartuussvinni suliat eqqartuusisunit kalaallisut oqaasilinnit eqqartuussisartutut ilinniarsimasunit suliarineqartarnissaannik aaqqiinermik toqqaasoqarpoq.
Eqqartuussivini suliassarpaassuaqarpoq - nunatsinni eqqartuussisuuneq Søren Søndergaard Hansen erseqqissaavoq. Taakunani suliarineqartartut tassaaapput pinerluttulerinermi ilaqutariinnermi akiitsoqartullu akiliisinniarneqarnerinut suliat.
Eqqartuussivinni pinerluttulerinermik suliat ikilisarneqarnissaannut aningaasaliinissamut politikerit suliniueqartariqarput, saqitsaannermut suliat salliutinnagit Søren Søndergard Hansen oqarpoq. Eqqartuussivinni eqqartuussisartutut atorfiit tamakkerlugit inuttalerneqarnissaat kissaatiginartillugu nunatsinni eqqartuussisuuneq oqarpoq. Eqqartuussivinni eqqartuussisartut affaat inuttaqanngillat.