Assi: Kommuneqarfik Sermersooq

Nunatsinnut Savalimmiunullu angalanissamut aningaasat immikkoortinneqartut soqutigineqarluartut

Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu ilinniartut angalanissaannut aningaasanut immikkoortinneqartunut nutaanut 50-it missaanniittut qinnuteqarput, aappaagulu amerlanerunissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Danmarkimi ilinniarfiit arfineq-pingasut nunatsinnut timmisartumut aappaluttumut imaluunniit Savalimmiunut timmisartumut tungujortumut ilaallutik angalanissaminnut inniminniisimapput.

Ilinniarfiit arfineq-pingasut tamarmik Meeqqanut Ilinniartitaanermullu ministereqarfiup nunatsinnut Savalimmiunullu angalasoqarnissaanut aningaasanik imikkoortitaanit aningaasaliiffigineqarput.

2019-imi aningaasaliissutit 1 millionit koruuniupput, tamannalu annertunerungaatsiarsinnaagaluarpoq. Tassami qinnuteqartut amerlassusaat nalillugu aningaasat annertunerusinnaagaluarput, Ilinniartitaanermut Pitsaassutsimullu Aqutsisoqarfik KNR-imut mailikkut allappoq.

- Angalanissamut taperneqarnissamut qinnutigineqartut katillugit 8,5 mio. koruuniupput, missingersuutitulli 2019-imi aningaasaliissutaasut 1 mio. koruuniullutik, aqutsisoqarfik allappoq.

Ilinniarfiit arfineq-pingasut toqqarneqartut

Angalanissamut qinnuteqartut katillugit 49-pput, taakkunanngalu arfineq-pingasut kalaallit savalimmiormiullu kulturiannik pinngortitaanillu qanimut takunninnissaminnut qilarnaaruteqarsinnaapput.

Aningaasat 10 millionit koruunit angalanissamut 2019-imit 2022-mut immikkoortinneqarput. Ukioq manna ukiullu tulliini marlunni aningaasat 3 millionit koruuniupput, siornalu soqutiginnittoqarnera tunngavigalugu aningaasat agguaanneqarluarnissaat STUK-ip qularinngilaa.

Qanoq ingerlava?
Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit paasisaqarnerutitsilernissamut 2018-imi aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq.

Suliniutit assigiinngitsut tallimat ataatsimut 25 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarput.

Aningaasat atorneqarfissaannut atorneqarpat?

KNR-ip ilanngutassiani annikitsuni ataatsimoortuni aningaasat 25 millionit koruunit killiffissiorniarsarai.

- 2020-imut aningaasaliissutinut itigartitsissuteqarnerit aamma 2019-imi piumasaqaatit malillugit atuarfiit qinnuteqarnissaminnut angumersisinnaanatik 2020-milu angalasinnaannginnerminnik ilisimatitsinerat pissutigalugu suli qinnuteqartoqarnerunissaa naatsorsuutigaarput.

IA: Naapitsineq paasisaqartitsisarpoq

Nunatsinni folketingimut ilaasortat angalanissamut aningaasaliissutit soqutigineqarluarnerat nuannaarutigaat.

- Ajunngilluinnarpoq. Inuit akornanni naapinneq atuakkatigut atuakkanit sunniuteqarnerungaatsiarsinnaavoq. Kalaallit inuusuttut naapinneratigut siammasinnerusumik assigiinngisitaarnerusumillu paasisaqartoqarsinnaavoq, Aaja Chemnitz Larsen (IA) oqarpoq.

- Neriunaateqarpoq, amerlanerusullu suli nunatsinnut angalanissaat neriuutigaara. Tamanna ajunngiinnarsinnaasoraara. Tamanna nakkutiginiarpara. Ministereqarfik aningaasanut inatsisissami pitsanngorsagassartaqarnersoq pillugu attaveqarfiginiarpara, Aki-Matilda Høegh-Dam (S) oqarpoq.

 

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat