Danmarkimi tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut qaammatini qassiiusuni ikissimariarlutik mumeqqippoq: Danmarkimi coronavirusimik tunillatsissimasut aatsaat taama amerlatigisut sapaatip-akunnerata siuliani nalunaarsorneqarput.Assi: Claus Bech/Ritzau Scanpix

Nunatsinnukartunut innersuussutit nutaat: Kommunit aappaluttut paatsuunganartut paasikkit

Nunatsinnut angalasunut innersuussutit nutaat tallimanngormat saqqummersinneqarput. Danmarkimi tunillatsissimasimasut amerlassusaat qaffakkiartorput, akunnernilu 48-nit sivisunerusunit kommunimi aappaluttumik nalunaaqutsersimasumiissimagaanni nunatsinnut tikinnermi nammineq qinikkamik mattusimasoqarlunilu misissorteqqittoqassaaq.

Danmarkimi kommunimi aappaluttumik nalunaaqutsersimasumiissimallutik nunatsinnukaruit nammineq qinikkannik mattusimassaatit ullullu tallimat qaangiunneranni misissorteqqissallutik.

Naalakkersuisut innersuussutit nutaat tallimanngormat saqqummiunneqarneranni taama oqarput.

Nammineq qinikkamik mattussaaqqaneq
 

Kommunimi tunillaassuuttoqangaatsiarfiusumiissimaguit nammineq qinikkamik mattusimanissat innersuussutaavoq. Piumasaqaataanngilaq.
 

Mattusimaguit pisuttuarsinnaavutit, aamma najugaqartigisatit qanillisinnaavatit.

 

Niuerniarsinnaavutit.

 

Allanut pulaassanngilatit, pulaartoqassanngilatit, bussissanngilatit, taxassanngilatit suliartussanallu.

Nakorsaanerup, Henrik L. Hansenip peqqissutsimullu naalakkersuisup, Anna Wangenheimip (D) Statens Serum Instituttip nittartagaani nunap assigna innersuussutigaat. Nunap assingata danskit kommunii assigiinngitsunik aappaluartunik sungaartoq aappalualaartumit kajortumut qalipaateqartut takutippai. Kommunit tunillaassuuffiunerpaasut taarnerpaamik qalipaateqarput.

AAMMA ATUARUK Danmarkimi aappaluttumik nalunaarsorsimasumiissimaguit nammineq qinikkamik aninaveersaartariaqarputit

Taamaalillunilu paatsuungasoqalerpoq. Tassami kajortuni, sungaartumi aappaluaartuni, aappaluttunilu kommuniniissimagaanni nammineq qinikkamik mattusimasoqassava? Imaluunniit ilaannai? Aamma kisitsisinik isiginiagassaqarpa?

KNR-ip tamanna pillugu corona pillugu aqutsisoqarfik apeqquteqarfigaa, akissutaallu – tupaallannarani – kommunini aappaluartuni kisitsisit ataasiakkaat isiginiarneqassasut akissutigineqarpoq.

Nammineq qinikkamik mattusimaneq

Kommunini tunillaassuuffiunerpaasuni, tunillaassuuttoqarnerani 30 qaangerneqarpoq. Tassa imaappoq innuttaasoqassuseq aallaavigalugu innuttaasut 100.000-iugunik 30-nik amerlanerusut tunillatsissimasut.

Akunnernilu 48-nit sivisunerusumik kommunimi taamaattumiissimagaanni nunatsinnut tikinnermi nammineq qinikkamik mattusimasoqartariaqarlunilu misissorteqqittoqartariaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Napparsimavit, peqqippit angerlarsimaannaqqusaavilluunniit? Taamaappat innersuussutit qimerluukkit

Statens Serum Instituttip nittartagaani nunap assinga ullut tamaasa nutarterneqartarpoq, taamaammallu allanngorartarluni.

Kisianni assersuutigalugu Aalborg Kommune toorukku tunillaassuuttoqarnera 72-imiippoq. Tamanna 30-mit qaffasinnerungaatsiarpoq. Taamaammat Aalborgimiissimaguit nunatsinnut tikikkuit nammineq qinikkannik mattusimasariaqarlutillu ullut tallimat qaangiunneranni misissorteqqittariaqarputit.

Tunillatsissimasut amerlassusaat qaffasittoq

Maannakkut innersuussuteqalerneranut Danmarkimi tunillaassuuttoqarnerata siaruariartulerneranik pissuteqarpoq. Ullup ataatsip kingulliup ingerlanerani coronamik tunillatsissimasut nutaat 476-it nalunaarsorneqarput. Taamaalillutik tunillatsissimasutut nalunaarsorneqartut ullut arfinillit kingulliit ingerlaannartumik ullormut 400-init amerlanerusarlutik.

- Kisitsisit ajoraluartumik suli qaffasissumiipput, Aarhus Universitetimi nappaatit tunillaassuuttut pillugit professori, Søren Riis Paludan oqarpoq.

Danmarkimi tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut qaammatini qassiiusuni ikissimariarlutik mumeqqippoq: Danmarkimi coronavirusimik tunillatsissimasut aatsaat taama amerlatigisut sapaatip-akunnerata siuliani nalunaarsorneqarput.

AAMMA ATUARUK Tamaat isigalugu: Coronavirus pillugu killiffik

- Covid-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu tunillaasuunnerani Danmarkimi tunillaassuuttoqarnerani immikkoortup aappassaa maanna ingerlaaleruttorpoq, nunatsinnilu tunillaassuuneq siulleq maannamut qaangersimavarput, peqqinnissamut naalakkersuisoq, Anna Wangenheim (D) tallimanngormat oqarpoq.

Nunatsinni suli nutaanik tunillatsissimasoqanngilaq. Tunillatsissimasumik kingullermik Nanortalimmi juulimi nalunaarsuisoqarpoq.

Coronamik tunillatsissimasut nunatsinniittut katillugit 14-iusimapput. Taakkunannga arlaannaalluunniit napparsimmavimmut unitsinneqanngilaq, tamarmillu peqqissisutut nalunaarutigineqaqqinnikuullutik.

Isummersuutit

inatsisartut-sal-sep2019.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat