Nunatsinni suliffissaaleqisut aatsaat taama ikitsigisut
Nunatsinni suliffissaaleqisut suliffissarsiortullu taama ikitsiginikuunngillat.
Tamanna Naatsorsueqqissaarfiup misissuinerani nutaami allassimavoq.
Misissuineq pillugu paasissutissat
Naatsorsueqqissaartarfiup suliffissaaleqisut aamma suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut misissortarpai, misissuinerillu taakku sanilliunneqarsinnaanngillat.
Suliffissaaleqisut piumasaqaatit assigiinngitsut, matumani suliffissarsiortutut nalunaarsorneqarnissamut qaammatip ingerlanerani sulisimannginnermut piumasaqaat pissutigalugit suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasunit nalinginnaasumik ikinnerussapput,
Naatsorsueqqissaartarfiulli pisortaata, Anders Blaabjergip naatsorsueqqissaartarfiup 1989-imi nalunaarsuisalerneranit suliffissaaleqisut suliffissarsiortullu aatsaat taama ikitsiginerannut paasissutissat naammassorai.
Paasissutissarsiffik: Grønlands Statistik
Tamanna inuiaqatigiinnut iluaqutaasoq qularutissaanngitsoq, Ilinniarfissuarmi inuiaqatigiilerinermut ilisimatooq, Birger Poppel isumaqarpoq.
- Suliffissaaleqisut ikiliartornerat amerlanerusut sulilernerannik kiisalu amerlanerusut inuiaqatigiinni naleqartunut ataatsimut tapiissuteqarnermik isumaqarpoq, taanna KNR-imut oqarpoq,
Suliffissaaleqisut affaat sinnerlugit amerlassuseqartumik ikilisut
Suliffissaaleqisut 2021-mi 3,7 procentiinnaapput.
Tassa imaappoq ukiut qulit ingerlanerinnaani suliffissaaleqisut affaannik ikilisimapput. 2011-mimi suliffissaaleqisut 9,4 procentiupput.
Illoqarfinnilu suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut amerlassusaat qiviaraanni tamanna aamma takuneqarsinnaavoq.
1989-imimi suliffissarsiortut agguaqatigiissillugit 1.954-iupput. 2022-milu kisitsit taanna 1.119-imut apparsimalluni.
Taamaammat ukiut 34-t ingerlaneranni suliffissarsiortut amerlassusaat 43 procentimik ikilisimapput.
Illoqarfinni nunaqarfinni suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut amerlassusaannut assitaliussaq (Assi: Naatsorsueqqissaartarfik).
Assitaliussami illoqarfinni nunaqarfinnilu suliffissarsiortut amerlassusaat ikilisimasut takuneqarsinnaavoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup nunatsinni nunaqarfinni suliffissarsiortut 2010-mi aatsaat nalunaarsortalerpai.
Naak suliffissaaleqisut suliffissarsiortullu assigiippalaarsinnaagaluartut assigiivinngillat. Taamaammat inernerit ataatsimiit ataatsimut sanilliunneqarsinnaanngillat. Taamaakkaluartorli naatsorsuinerit imminut malittariipput:
- Suliffissaaleqisut 1989-imili ikinnerusimanngitsut inerniliutigineqarsinnaasoraara, Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsuinermi pisortaa, Anders Blaabjerg KNR-imut oqarpoq.
Ikiliartuinnartut
Inuiaqatigiilerinermut ilisimatuup, Birger Poppelip siorna sanaartortoqangaatsiarnera pissutigalugu amerlanerusut sulisimasut erseqqissaatigaa.
- 1989-imi piffissap kingulliup ilaa sanaartorfiuleriartorpoq, assersuutigalugu mittarfiit nutaat. Tamannalu amerlanerusut sulisimanerannut pingaarnertut pissutaasimassasoq eqqoriarpara, Birger Poppel oqarpoq.
Mittarfinnik sanaartorneq naammassippat suliffissaaleqisut amerleqqinnissaanik isumaqartariaqanngilaq. Mittarfimmi nutaaq ammarpat suliffissat nutaat aamma neqeroorutaalissapput.
- Ikiliartuinnarnissaa takussagunarparput, inuiaqatigiilerinermut ilisimatooq oqarpoq.
