Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerpaat Danmarkimi Savalimmiunilu pissaaneqarnerpaanut sanilliullugit amerlanerujussuullutillu assigiinngisitaarnerujussuupput. Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu pissaaneqarnerpaat inissisimaffiinik sanilliussilluni misissuinerup tamanna takutippaa.Assi: Namminersorlutik Oqartussat Tusagassiiviat

Nunatsinni pissaaneq inunnut amerlasuunut agguataaqqavoq

Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerpaat imminnut assigiittut, ilisimatuut oqaatigaat. Kalaallit Nunaannili pissaaneq Savalimmiunut Danmarkimullu sanilliullugu inunnut amerlanerujussuarnut agguataaqqavoq.

Kalaallit Nunaanni atuuffiit sunniuteqarfiunerusut Naalagaaffeqartigiinnerup sinneranut sanilliullugit inunnut amerlanerusunut agguaqqallutillu qinikkanit amerlanerusunit akuuffigineqarput.

Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu pissaanillit inissitsitersimanerannik paasissutissat KNR-ip misissorsimasaasa tamanna takutippaat.

Roskilde Universitetimiit Copenhagen Business Schoolimiillu nalunaarusiaq nutaaq naapertorlugu, Kalaallit Nunaanni pisortatigut atuuffinni 701-ni inuit 123-it inissisimapput. Tassa taakkuupput nunatsinni sunniuteqarnerpaatut ilisimatuut isigisaat.

”Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerit” qanoq inissisimanerat erseqqissarneqarpoq

 

Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerpaat qanoq inissitsitersimanerannik misissuinermi, atuuffiit atassuteqaqatigiiffiillu nalinginnaasumik ilisimaneqartut pillugit paasissutissat aallaavigineqarput – taakkualu Inatsisartunut, Naalakkersuisunut, siulersuisunut, kattuffinnut, siunnersuisoqarfinnut, ataatsimiititalianut il.il. tunngasuupput.

Kikkut timersoqatigiittarnersut, kaffisoriaqatigiittarnersut aalisariaqatigiittarnersulluunniit imaluunniit kikkut ilaqutariinnersut misissuinermi sunniuteqaataanngilaq.

Inissitsiterinermi inuit kalaallisut, qallunaatut imaluunniit marluinnik oqaaseqartuunersut aamma sunniuteqaataanngilaq.

Ilisimatuullu misissuisup, Morten Fischer Sivertsenip oqaasii naapertorlugit, Kalaallit Nunaanni inuit pissaanillit imminnut assigiittupilussuupput.

Savalimmiuni innuttaasut Kalaallit Nunaannitulli amerlatigingajakkaluartut, Savalimmiuni inuit pissaaneqarnerpaat ikinnerujussuullutillu imminnut assigiinnerujussuupput.

Savalimmiuni januaarip aallaqqaataani 2020 inuit 52.153-iupput.

Pissaanillit 2019-imi misissuivigineqarneranni takuneqarpoq, Savalimmiuni pissaaneqarnerpaat taamaallaat 50-60-iusut. Pissaaneqarnerit tamangajavimmik Savalimmiuniit avammut niuernermik inuussutissarsiornermut attuumassuteqarput. Savalimmiuni politikerimik ataasiinnarmilluunniit pissaamermut akuusoqanngilaq.

Tamatuma saniatigut Savalimmiuni pissaaneqarnerpaat angutaannangajaviupput. Nalunaarusiaq nutaaq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerit 38 procentii arnaapput.

Sveinur Tróndarson Savalimmiuni aviisimi Dimmalætting-imi akisussaasutut aaqqissuisuuvoq, taannalu Savalimmiuni naatsorsueqqissaartarfimmi, Hagstova Føroya-mi atorfilik, Kári Holm Johannesen, peqatigalugu pissaaneq pillugu misissuisuulluni.

Taanna oqaluttuarpoq, nalunaarsukkatik Savalimmiuni oqallisigineqarujussuanngitsut. Tassami Savalimmiormiut amerlanersaasa ilimageriigaat nalunaarsukkatigut uppernarsarneqaannarmat.

- Savalimmiuni politikkikkut ingerlatsinermut namminersorlutik inuussutissarsiortut sunniuteqarnerujussuat, Savalimmiormiut amerlanerit tupaallaatiginngilaat. Savalimmiuniit annertungaatsiaqisumik 10 milliardit koruunit nalingannik avammut niueruteqartoqartarpoq. Suliffeqarfiit pissaaneqaqaat sunniuteqaqalutillu, Sveinur Tróndarson KNR-imut oqarpoq.

Pissaaneqarnerit akornanni qinikkat Kalaallit Nunaanni amerlanerupput

Inuttussuseq aallaavigigaanni aamma Danmarkimi pissaaneq Kalaallit Nunaannnut naleqqiullugu inunnut ikinnernut agguataarnikuuvoq.

Danmarki Kalaallit Nunaata inuisa hunnorujoriaataasa missaannik inuttutigaaq. Taamaakkaluartorli 2015-imi misissuinerup takutippaa, inuit taamaallaat 423-t Danmarkimi pissaaneqarnerpaatut inissisimasut – Kalaallit Nunaanni pissaaneq inunnut 123-nut agguataaqqqasoq.

Danmarkimi pissaaneqarnerit allattorsimaffianniittut affaannit amerlanerit Danmarkimi namminersorlutik inuussutissarsiortuupput, qinikkallu malunnaatilimmik ikinnerussuteqarlutik. Danmarkimi pissaaneqarnerit allattorsimaffianni politikerini pissaaneqarnertut inissisimasoq tassaavoq Københavnimi Overborgmesteri, Frank Jensen (S), 104-tut inissisimasoq.

Danmarkimi ministeriunerusimasoq, Helle Thorning-Schmidt aamma Danmarkimi pissaaneqarnerpaat allattorsimaffianni allaat normu 204-tut inissisimanikuuvoq.

Pissaaneq pillugu misissuinerup oqaluttuarinerani KNR aamma DR suleqatigiipput

 

Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnermut atatillugu pissutsit immikkut samminissaannut KNR DR-ilu isumaqatigiipput.

Tusagassiuuteqarfiit apeqqarissaarnerminni piareersarlutillu paasisassarsiornerminni pissarsiaminnik avitseqatigiipput. Tusagassiuuteqarfiit tamarmik immikkoorlutik arlaannaannulluunniit atassuteqanngitsutut inissisimapput, namminnerlu immikkoorlutik Kalaallit Nunaanni pissaaneqarneq pillugu ilanngutassiortarlutik. 

Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnermut atatillugu nalunaarsuineq nutaaq naapertorlugu Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen (S) kiisalu aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Vittus Qujaukitsoq (NQ) amerlanerpaanik inissisimaffillit ilagaat.

Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnertut nalunaarsukkat pingasorarterutaat sinnerlugit politikeriupput. 

Inuit pissaanillit amerlanerit imminnut assigiipput

Kalaallit Nunaanni pissaanilittut inissisimasut inuttussuseq naapertorlugu Danmarkimiit Savalimmiuniillu amerlanerugaluartut – qinikkanillu amerlanernik ilaqarlutik – ilisimatuut inerniliinerminni tamanna aamma ajornartorsiutaasinnaasutut oqaatigaat. Tassa qanoq pisoqarsinnaanera takorlooraanni.

- Nunami Kalaallit Nunaannitut ittumi taama ikitsigisut pissaaneqartillugit tamat oqartussaaqataaneranni ajornartorsiuteqarsinaanemut tunngavissaqarpoq, ”Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerpaat”-mi nalunaarusioqataasoq, Morten Fischer Sivertsen, oqarpoq.

Kisianni nalunaarusiami tamat oqartussaaneranni ilumut ajornartoriuteqarneraanngillat.

Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu pissaaneqarnernik nalunaarsuinerit taamaakkaluartoq assigiissuseqarput. Danmarkimi nunatsinnilu inuit pissaanilittut allattorsimaffianniittut amerlanerit tassaapput pisortat qaffasissumillu atorfillit, ingammik Naalakkersuisoqarfinni pisortat. 

Kalaallit Nunaanni inuit pissaanillit amerlanerit aningaasaqarnermut, inatsisilerinermut kiisalu allaffissornermut tunngasumik ilinniagaqartuujupput, Kalaallit Nunaata avataani ilinniarsimasuullutik kiisalu Nuummi najugaqarlutik. Taamaammat taakkua innuttaasut agguaqatigiissinnerannut naapertuutinngilluinnarput.

Nalunaarsuivimmut ilanngussat ikinnerit – ingammik Kalaallit Nunaanni politikerit – naatsumik inuussutissarsiornermullu samminerusunik ilinniagaqartuupput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat