Nunani avannarlerni misissuineq: Nunatsinni kræftimik toqquteqartut marloriaammik amerlanerusut

Nunatsinni kræftimik nappaateqalersartut nappaamminnik toqquteqartut nunani avannarlerni nunanut allanut sanilliullugit marloriaataapput. Ilisimatuutut misissuinerup nutaap tamanna takutippaa.
Arkivfoto Assi © : Google Street View
Allattoq Kenneth Elkjær
septembarip 12-at 2018 05:47
Nutserisoq Connie Fontain

Norgemi Naugesundip napparsimmaviani tinunerit pillugit immikkut ilisimasallit nakorsaanerat Umbreen Yousaf Kræftens Bekæmpelse Inuiaallu peqqinnerannut instituttip suleqatigineratigut nutaamik misissuisuuvoq.

- Nunanut avannarlernut allanut sanilliullugu nappaammik toqquteqartartut taama amerlanerutiginerat tupaallannarpoq. Pissutsit taamaannerat ilungersunaqaaq tamatumunnga pissutaasoq misissulertariaqarparput, Umbreen Yousaf oqarpoq.

Nunatsinni piffissami 1993-imit 2004-mut kræftimik toqquteqartunit 100.000-init 204-t arnaapput 229-llu angutaallutik. Nunanut avannarlernut allanut tamanna sanilliukkaanni taakku ukioqataanni kræftimik toqquteqartunit 100.000-init 97-it arnaapput 135-llu angutaallutik.

AAMMA ATUARUK Kræftimik nappaateqartut aningaasaqarnikkut ilaatigut ajornartorsiuteqarput

Misissuinermittaaq nunatsinni innuttaasut nunanut avannarlermiittunut sanilliullugit nappaassuup kræftip sumiinneranik allaanerusumik eqqugaasartut takutippaa.
 
Anersaartuutitigut assersuutigalugu puakkut nerisanillu arrortitsivitsigut soorlu naakkut, tingukkut aqajaqqullu sanilequtaani qinersikkut kræftimik nappaateqarnermik toqquteqarnissamut aarlerinarnerungaatsiarpoq.
 
PAASISSUTISSAT
 
Kalaallit Nunaanni innuttaasut 55.000-it akornanni 200-t missaanniittut kræftimik nappaateqarput ukiumullu 110-t missaanniittut nappaammik toqquteqartarlutik
Kalaallit Nunaanni piffissami tassani (1983-2014) 4-716-it kræftimik nappaateqarput 3.231-llu nappaammik toqquteqarlutik.

AAMMA ATUARUK Inalugarsuarmikkut kræfteqalersartut amerliartortut

Illuatungaanili nunatsinni nakasup paavata qinersiatigut, iviangikkut annissakkullu kræftimik nappaateqalernissaq nunatsinni aarlerinannginneruvoq.
 
Nalinginnaasumik kræftimik nappaateqalertartut nunatsinni amerlanerusut misissuinerup 1983-imit 1994-imut paasissutissanik katersinerup takutippaa.
 
Umbreen Yousaf naapertorlugu nunani killerni inuusaatsip atuutilersimanera pissutaavoq.
 
- Kalaallit siusinnerusukkut imaanit inuussutissanik nerisaqartarsimasut maanna orsulinnik sukkulinnillu nerisaqarnerupput tamakkulu kræftimik nappaateqalernissamut aarlerinarnerulersitsisarput, Umbreen Yousaf oqarpoq.
 
Taassuma ileqqut soorlu pujortartarneq imigassartortarnerlu aamma pissutaanerarpai.
Nunatsinni kræftimik akiuiniarnermik suliaqarnermik pitsanngorsaanissaq nunatsinnilu kræftimik toqquteqartartut taama amerlatiginerannut pissutaasunik ilisimasaqalernissaq pisariaqarluinnartoq ilisimatuut misissuisut isumaqarput.
 
- Nappaatip nassuiaatigisarneranik, katsorsaanermik kræftimillu napparsimasut nangitseqartinneqarnerannut tunngatillugu paasissutissartaqarnerusariaqarpoq. Tamanna nappaatip toqqutigineqartarneranik ikilisaanissamut paasisimaqassuseqartitsilissaaq, Umbreen Yousaf oqarpoq.