Nunatsinni illut qisuit tupaallaataapput
- Qisunnik illuliatoqqat Kalaallit Nunaanniittut misissugarisatta siullersaat misissugarileratsigu qisuit Norgemeersuusimanissaat naatsorsuutigisimagaluarparput. Ilami illuliat Norgemiutuffaarik sanaajupput, sanasunillu Norgemiuusunik napparneqarsimasuullutik. Qisuilli illuliornermi atugaat nagguissioratsigit qisuit Polen-imeersuusut paasivarput.Niels Bonde, Danmarkip Katersugaasivissuani Dendrokonologiske Laboratorium-imik taagorneqartumi pisortaasoq taama oqaluttuarpoq.
Qisuimmi ipaasai misissugarineqarmata qisuit atorneqarsimasut Polen-imeersuusut paasineqarpoq. Poul Egedep illua 1998-imili misissugarineqarpoq, qisuilli nagguiat puaatsoorutigineqarsimagaarmat Qeqertarsuup Tunuani illutoqqat aqqaneq marluk qisuttaat misissugassanik tigusiortorfigineqarput, misissugarineqareermatalu ilumut Polen-imeersuunersut uppernarsarneqarsinnaasimalluni:
- Qisuit Kalaallit Nunaanni sanaartornermi atorneqartut amerlanersaat Polen-imeersuusut taamaasilluta uppernarsivarput, Niels Bonde oqarpoq.
Taamaattoqarsimaneralumi nassuiaatissaqarnerarpaa. 1730-kkummi ingerlanerani Kalaallit Nunatsinni ingerlatsinermut sullissiveqarfik Bergen-imiittoq København-imut nuunneqarmat illut nappariaannanngorlugit sanaartoriikkat Kalaallit Nunaannut nassiunneqartarneri akikinnerusut Københavnermiunit paasineqarpoq:
- 1700-kkut ingerlanerisa nalaani illulioriaatsimik nutaamik pilersitsitsisoqarpoq. Maani Københavnimi qisuppassuit sanaartornermut atugassiat taamani qaleriiaanneqarput, asulu qisuppassuit sumi tamaani naggueqartut. Tassa qisuit taamani atoriaannaasut atorlugit illuliorneq ingerlanneqarsimavoq, Niels Bonde oqarpoq.
- Sunaaffami Europami nunarpassuit allat 1700-kkunnili niueqatigisalersimagivut. Aamma imaassinnaalluarpoq illut nappariaannanngorlugit Polen-imili sanaartugarineqarsimassasut, tassami qisuit sanaartornermi atugassiassanngorlugit piariikkat quassuttuuginnarnut naleqqiutissangaanni assartoruminarnerusarmata. Taamaasillutalumi Europamiut akunnerminni taamani qanoq attaveqatigiittarsimatiginersut isumassarsianillu qanoq avitseqatigiittarsimatiginersut paasiniassallugu pilerinarsisippaa, Niels Bonde oqarpoq.
