Nunatsinni aatsitassat Japanimit unammillerneqarput
Japanimi nassaartoqarnera tamatuminnga allanngortitsilluinnarpoq, Japanillu Kinallu akornanni pissutsit maannakkorpiaq taamatut inissisimatillugit kinamiut nassaarineqartunik pissarsinissaat ilimanaateqanngilaq.
- Aatsitassanik oqimaannerusunik annertungaatsiartorsuarnik nassaarpugut, ilimasimatooqatigiit, Yasuhiro Kato Tokyo Universitymeersoq The Telegraphimut oqarpoq.
Aatsitassat pinngoqaatinik akullit oqimaannerit, soorlu Ytterbium, Dysprosium Europiumilu missilinik ungasianit aquttakkanik iPadinillu sanaartornermi pisariaqarluinnartuupput.
Marine-Earth Science sinnerlugu ilimatooqatigiit Japan Agencymeersut Tokyo Universitymeersullu ukiut marluk matuma siorna Manerassuup qeqqaannarsuata naqqani aatsitassanik oqimaatsunik nassaarput. Nassaarineqartut nunarsuarmi aatitsassanik pigineqartutut ilisimaneqartut 1000-eriaataanik annertuutiginissaat ilimagineqartoq, DR-ip nittartakkamini allaaseraa.
Qeqertami Minami Torishimami nassaat kingulliit aamma tupaallannartortaqarput. Aatsitassat oqimaannerit qaqutigoornerpaallu nassaat affaraat, Kinallu piiaaviisa pingaarnerit pigisaanit marloriaatingajammik annertunerullutik.
USA-p nunallu allani ukiuni kingullerni pinngoqqaatinik qaqutigoortunik 17-inik piiaanertik annertusarsimavaat, aatsitassanilli oqimaatsunik naammaginartumik annertussuseqartunik nassaarniarnissaq ajornakusoorsimavoq. Taakkulu ilagaat Dysprosium, nunarsuarmi kajungerisartut sakkortunersaat Ytterbiumilu laserini atorneqartartoq.
