Nunatsinni aalisartut akiluttortitaapput
Tamanna pingaarnertut inernililunneqarpoq, Kalaallit Nunaanni niuerutissatut aalisarneqartunut akigitinneqartartut pillugit misissuisimaneq KNAPK-mit ullumi saqqummiunneqarmat. Saqqummiinermi Royal Greenland aamma Polar Seafood najuutinngillat.
Raajat qalerallillu akiisa ineriartorsimanerannik allaatiginnittumik misissuisimanermi erserpoq, aalisartut tunisinerminni akissarsiaasa kiisalu Danmarkimut nioqqutigeqqinnerani akigitinneqartup assigiinnginnerujussuat.
Misissuinermi naqissuserneqarpoq kalaallit akigititaat nunarsuarmi akigitinneqartunut sanilliullugit appasinnerujussuusut.
- Canadamiut kalaallillu raajanut qalipaajariikkanut akigititaasa assigiinnginnerujussuat, kalaallit raajaartaasa Danmarkimut, nunarsuarmi akigitinneqartunit appasinnerusumik tunineqartarnerannik pissuteqassangatinneqartoq, nalunaarusiami tamana naqissuserneqarpoq.
Assersuutigalugu 2010-mi raajat Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut tunineqartut agguaqatigiissilugu 18,55 kr.-ninik kilomut akeqarput. Piffissami tassanerpiaq danskit Italiamut raajanik nioqquteqarneranni kilomut akigitinneqarpoq 60,68 kr.-ninik. Paasissutissat nalunaarusiami saqqummiunneqaqqammersumi Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiata KNAPK-ip danskit misissuisitsisarfiannit Gemba Sefood Consulting-mut suliaritissimasaanneerput.
KNAPK-p siulittaasua Leif Fontain isumaqarpoq, ukiorpassuarni ilisimaneqarsimasoq maanna nalunaarusiami uppernarsarneqartoq, aalisartullu atugarisaasa pitsanngorsarneqarnissaannut pinngitsoorneqarsinnaanngitsumut tunngaviliisuunissaa neriuutigalugu.
Misissuinermi amma qalerallit akiinut tunngasut qulaajarneqarput, assinganillu aamma tassani ineriartortoqarpoq. Nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu naak Kalaallit Nunaat qaleralinniarfiunerpaagaluartoq, taamaattoq canadamiut aalisartuinut, uagutsitungajak assartuinikkut unammilligassaqartunut sanilliullugit kalaallit aalisartui appasinnerungaartumik akilerneqartarput.
- Kalaallit Nunaanni tunisinermi akigitinneqartut appasippallaarnerannut nassuiaataasinnaasut ilagaat nunami namminermi unammillernermi pissutsit, nalunaarusiami oqaatigineqarpoq.
2010-mi danskit pisiortortut qaleralinnut Kalaallit Nunaanneersunut agguaqatigiissillugu 19,24 kr-ninik akiliisimapput, uffa massa taakku asserluinnaannut qaleralinnut Canadameersunut agguaqatigiissillugu kilomut 34,43 kr.ninik akiliisimallutik.
Misissuisimaneq 2006-miit 2010-mut ineriartornermit aallaaveqarpoq.
